Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35136
|
Lähetetty: 09.04.2013 18:54 Viestin aihe: |
|
|
C&R on luonnonvastaista rääkkyytä,pitäsi suorastaan lailla kieltää.
Osoittaa melkoista luonnostavieraantumista moinen elävällä olennolla pelleily. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
pekkis Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2004 Viestejä: 2362 Paikkakunta: Laukaa
|
Lähetetty: 09.04.2013 19:20 Viestin aihe: |
|
|
heiluri kirjoitti: | C&R on luonnonvastaista rääkkyytä,pitäsi suorastaan lailla kieltää.
Osoittaa melkoista luonnostavieraantumista moinen elävällä olennolla pelleily. |
Sama kuin hirven metsästys ilman lihaosuutta |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peto Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 10156 Paikkakunta: Tre/P-pohjanmaa.
|
Lähetetty: 09.04.2013 19:26 Viestin aihe: |
|
|
pekkis kirjoitti: | heiluri kirjoitti: | C&R on luonnonvastaista rääkkyytä,pitäsi suorastaan lailla kieltää.
Osoittaa melkoista luonnostavieraantumista moinen elävällä olennolla pelleily. |
Sama kuin hirven metsästys ilman lihaosuutta |
Luonnonvastaista kuin hirvenmetsästys ilman lihasta tappelua.. _________________ Vaikka muu häviää, niin metsästys jää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
Lähetetty: 09.04.2013 20:41 Viestin aihe: |
|
|
Lainaan Nuuskaa
Lainaus: | Ja fakta on että tänä päivänä 80-90 % niistä on luonnonlohta |
Luonnonlohta tehdyn geneettisen analyysin mukaan...
2007 80%
2008 alle65%
2009 80%
2010 90%
Vaihtelu 2000-2010 välillä noin 23% -90% lähde RKTL Lohiraportti.
Samassa raportissa RKTL kirjoittaa hyvin selvästi: "Luonnonlohien osuus Pohjanlahden saalisnäytteistä oli yli kaksi kolmasosaa. Hyvin kaukana 80-90% luvusta joka olisi neljä viidesosaa. Syitäkin löytyy.
Kirjoitin viljeltyä kalaa saaliista täällä olevan runsas neljännes. Uskon siihen edelleen.
Lainaus: | Vaelluspoikasten määrä on kehittynyt suotuisasti, mutta, toisin kun väität, kutevaa kalaa ei ole noussut jokiin vastaavalla nousevalla suhteella |
Saman dokumentin mukaan kutukalamäärä Pohjanlahdella Ahvenanmaan kohdalla arvioituna oli 1990 luvun alussa hieman reilu 100000 kalaa ja näistä kuti Tornionjoella reilusti alle 10000 kalaa. Huippu jossakin 1998 hiukan alle 400000 vaeltavaa kalaa ja 2011 reilut 300000 kalaa. Ja vuosi 2012 oli hyvä. Tornionjoella kutukalojen määrää on ilmeisesti laskettu vasta neljä vuotta. 2009 jälkeen tultiin alaspäin ja senjälkeen ollaan menty hyvään suuntaan. Tiedän että matemaattinen malli näyttää laskevaa kehitystä. Vuosittaiset vaihtelut ovat niin suuria, että vasta pitkä aika näyttää todellisen kehityksen suunnan. Kahdenkymmenen vuoden perspektiivillä katsottaessa suunta on hyvä ja oikea. Vuonna 2011 kutevia kaloja oli suuruusluokkana reilu 20000 tuhatta. Vuonna 2012 nousseita lohia oli yli 60000 kpl. Ei suhteita voi laskea yksittäisten vuosien perusteella.
Siinä ollaan varmasti samaa mieltä, että Suomessa kalastetaan ruotsalaisia lohikantoja. Itämeren lohikiintiö on 120000 kalaa vuonna 2012. Vuonna 2010 muistini mukaan vielä yli 300000 lohta. Ruotsin lohikiintiö oli 34000 kalaa vuonna 2012, jonka Ruotsalaiset ylittivät 3000 kalalla lähinnä koska Pohjanlahden kiintiö täyttyi ennakoitua nopeammin. Lisäksi Rannikolla pyynti keskeytettiin ennen kiintiön täyttymistä, koska maakiintiö oli ylitetty. Oikeastaan siihen yhteisymmärrys sitten loppuukin Ruotsi amattikalastajien saalis oli 2010 293 tonnia, Suomen 215 tonnia. Vuonna 2009 vataavat luvut olivat 318/314 tonnia. Suomi taitaa olla edelleen ainut maa joka raportoi myös poisheitetyn saaliin (Hylje ja alamittaiset kuolleet kalat). Totta on että Suomen rannikon lohen kalastuspaineesta 90% kohdistuu Tornionjoen loheen.
Lainaus: | Sinä aikana (1-3 vuotta pääosin) kukaan ei millään opilla pysty kalastamaan tiettyjä lohia, vaan niitä tulee niissä suhteissa mitä niitä on |
Mielenkiintoista, tätä on tutkittu mm. Kymijoen istutuskanna ja luonnonkannan osalta. Vuosien 2000-2010 välisenä aikan Kotkan edustalta tutkittiin touko-kesäkuussa pyydettyjen kalojen alkuperä geneettisesti. Niistä luonnonkantaa oli keskimäärin 62% (vaihteluväli 33-74%). Sen sijaan heinäkuussa kalastetuista kaloista oli vain 14% (vaihteluväli 5-33%) luonnonkantaa. Samankaltaisia tuloksia on saatu Ruotsissa. Tuntemalla kalakanta riittävän hyvin voidaan ajallisilla, mahdollisesti myös paikkaan, sidotuilla rajoituksialla vaikuttaa todennäköisyyteen saada saaliiksi istukkaita. Tämä ei ole niinkään mielipide vaan tutkimustulos. Mielenkiintoista oli myös kudulle pyrkivien Kotkan edustan kalojen alkuperä. Geneettisesti ne eivät olleet Kymijoesta vaan Tornionjoen kantaa. Taisi tulla muitakin johtopäätöksiä tuosta tutkimuksesta, mm osa Tornionjoen ja Kalixjoen lohista tekee kiepin Suomenlahden jokien suistoissa vaelluksellaan. Paha tietää että niitä kaloja ei saisi siellä kalastaa jos perusteena on kalan alkuperä. Suomen tekemistä istutuksista 25% on tapahtunut muualle kuin Perämerelle. Niillä kaloilla ei ole oikein mitään osoitetta vaellukselleen. Esim. Selkämerelle on istutettu Nevan ja Perämeren jokien kantaa. Istutettavia kantoja on tainnut olla 6 kappaletta aikojen kuluessa kaikkiaan. Ainakin perusteltuja epäilyjä laitoskasvatettujen lohien aikaisemmasta sukukypsyydestä on myös esitetty. Onko siitä haittaa vai hyötyä on yhtä kovan kiistan aihe.
Lainaus: | Miksi pitäisi? Tornionjoen ja Kalixjoen lohta on pyydettäväksi asti ja tietenkin kaikki istukkaat. Kalastusmahdollisuudet eivät siis paranisi vaan huonontuisivat ehdottamallasi tavalla. |
Tuohon oikeastaan kiteytyy koko lohikalastuksen kiista. Joku kuvittelee omistavansa kalakannan. Kalakanta on yhdessä hyödynnettävä luonnonvara. Merialueella se on jokaisen suomalaisen hyödynnettävissä yleisvesialueella. Tiettyjä pyydyksiä voivat käyttää vain ammattilaiset. Rauhoitus ja säätely pitää koskea kaikkia tasapuolisesti. Tai sitten pidetään se vapaana. Sen sijaan kalaveden voi joku omistaa. Kuitenkin merialueella valtio on suurin omistaja eli me kaikki. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Puuhapete Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Kes 2004 Viestejä: 4974 Paikkakunta: Salon emäseurakunta
|
Lähetetty: 09.04.2013 21:15 Viestin aihe: |
|
|
Aris60 kirjoitti: |
Tuohon oikeastaan kiteytyy koko lohikalastuksen kiista. Joku kuvittelee omistavansa kalakannan. Kalakanta on yhdessä hyödynnettävä luonnonvara. Merialueella se on jokaisen suomalaisen hyödynnettävissä yleisvesialueella. Tiettyjä pyydyksiä voivat käyttää vain ammattilaiset. Rauhoitus ja säätely pitää koskea kaikkia tasapuolisesti. Tai sitten pidetään se vapaana. Sen sijaan kalaveden voi joku omistaa. Kuitenkin merialueella valtio on suurin omistaja eli me kaikki. |
Vielä kun saataisiin nämä vapaamatkustajat ruotuun ja vaille erikoisoikeuksia.
Kalastus Ahvenanmaalla
Kalastusta Ahvenanmaalla säätelee maakunnan oma kalastuslaki. Ahvenanmaalla kaikkeen kalastukseen, myös onkimiseen ja pilkkimiseen, tarvitaan aina kalastusoikeuden haltijan lupa. Ahvenanmaalla kalastavan ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kalastuksenhoitomaksua.
Lisäksi on hyvä tietää, että pesivien lintujen suojelemiseksi on rannoilta tapahtuva uistinkalastus kielletty 15.4.-15.6. välisenä aikana. Myös kalojen alamittasäännökset poikkeavat muun Suomen säännöksistä.
Lisätietoa: Ålands Turistinformation, puh. (018) 24 000
lähde: www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/mita_lupia_tarvitsen/kalastus_ahvenanmaalla.html
Edellisen lisäksi on hyvä tutustua Ahvenanmaan saalismääriin sivulla 12;
www.rktl.fi/www/uploads/pdf/lohenkalastuksen_taloudelliset_vaikutukset.pdf _________________ Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nuuska Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Lok 2008 Viestejä: 1833
|
Lähetetty: 10.04.2013 08:16 Viestin aihe: |
|
|
KOMMENTTINI PÖLKKYKIRJAIMILLA LAINAUSTEN SISÄLLÄ.
Aris60 kirjoitti: |
2007 80%
2008 alle65%
2009 80%
2010 90%
-->Hyvin kaukana 80-90% luvusta joka olisi neljä viidesosaa. KATSOMALLA LUKUJA EN KÄYTTÄISI TUOTA ILMAISUA.
Lainaus: | Vaelluspoikasten määrä on kehittynyt suotuisasti, mutta, toisin kun väität, kutevaa kalaa ei ole noussut jokiin vastaavalla nousevalla suhteella |
Tiedän että matemaattinen malli näyttää laskevaa kehitystä. TÄMÄN OLEELLISEN ASIAN KUITTAAT KEVYESTI, JOTEN MIKÄ MALLISSA ON VIKANA?
Lainaus: | Sinä aikana (1-3 vuotta pääosin) kukaan ei millään opilla pysty kalastamaan tiettyjä lohia, vaan niitä tulee niissä suhteissa mitä niitä on |
Kotkan edustalta tutkittiin touko-kesäkuussa pyydettyjen kalojen alkuperä geneettisesti. KOTKAN EDUSTA ON AIVAN ERI ASIA KUIN ITÄMEREN PÄÄALLAS. EIKÖ OLEKIN?
Lainaus: | Miksi pitäisi? Tornionjoen ja Kalixjoen lohta on pyydettäväksi asti ja tietenkin kaikki istukkaat. Kalastusmahdollisuudet eivät siis paranisi vaan huonontuisivat ehdottamallasi tavalla. |
Tuohon oikeastaan kiteytyy koko lohikalastuksen kiista. Kalakanta on yhdessä hyödynnettävä luonnonvara. Merialueella se on jokaisen suomalaisen hyödynnettävissä yleisvesialueella. Tiettyjä pyydyksiä voivat käyttää vain ammattilaiset. Rauhoitus ja säätely pitää koskea kaikkia tasapuolisesti. Tai sitten pidetään se vapaana. Sen sijaan kalaveden voi joku omistaa. Kuitenkin merialueella valtio on suurin omistaja eli me kaikki.ARI60 YRITTÄÄ VÄÄNTÄÄ TÄMÄN KESKUSTELUN KYSYMYKSEKSI SIITÄ, MITEN LOHIKAKKU JAETAAN TASAPUOLISESTI. TODELLINEN KYSYMYS ON SE, ETTÄ NYKYINEN TAPA KALASTAA AVOMERELLÄ SEKAKANTOJA UHKAA YLI 20 ITÄMEREN HEIKON LOHIKANNAN TILAA, MINKÄ TAKIA LOHEN KALASTUS PITÄISI SIIRTÄÄ AVOMERELTÄ JOKISUIHIN JA JOKIIN, MISSÄ VOIDAAN TOTEUTTAA KANTAKOHTAISTA SÄÄTELYÄ. |
_________________ Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1959 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 10.04.2013 08:47 Viestin aihe: |
|
|
Tänä iltana A-studiossa (TV 1; 21.05) teemana: "Kenen asialla on Maa- ja metsätalousministeriö? Studiossa ministerit Koskinen ja Niinistö." - Voisi olla mielenkiintoinen, mutta en taida uskaltaa katsoa. Pelkään otsasuoniparkojeni puolesta.
(Nuuskalle: Ei tuo yhtälö ihan yksinkertaisena toimi. Kalix ja Tornio näyttävät pärjäävän tällä sekapyynnillä. Esim. kaikki Tornion mittarit ovat kymmenen viime vuoden aikana osoittaneet trendimäistä nousua; syntyneiden lohenpoikasten määrä, vaeltamaan lähteneiden smolttien määrä ja jokeen nousevien lohien määrä. - Miksi tätä samaa trendiä ei havaita noilla 20:llä heikolla lohijoella? Pitäisihän niidenkin toipua tällä näillä meripyyntimäärillä? Toipuihan Tornionjokikin.
Täytyy siis olla joitakin väliintulevia muuttujia. Mitä ne voisivat olla?) |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nuuska Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Lok 2008 Viestejä: 1833
|
Lähetetty: 10.04.2013 08:58 Viestin aihe: |
|
|
Lyrurus kirjoitti: | (Nuuskalle: Ei tuo yhtälö ihan yksinkertaisena toimi. Kalix ja Tornio näyttävät pärjäävän tällä sekapyynnillä. Esim. kaikki Tornion mittarit ovat kymmenen viime vuoden aikana osoittaneet trendimäistä nousua; syntyneiden lohenpoikasten määrä, vaeltamaan lähteneiden smolttien määrä ja jokeen nousevien lohien määrä. - Miksi tätä samaa trendiä ei havaita noilla 20:llä heikolla lohijoella? Pitäisihän niidenkin toipua tällä näillä meripyyntimäärillä? Toipuihan Tornionjokikin.
Täytyy siis olla joitakin väliintulevia muuttujia. Mitä ne voisivat olla?) |
Koska kaksi jokea ovat toipuneet, mutta samaan aikaan muut eivät ole toipuneet, johtopäätös ei ole se, että ne toipuvat samalla tavalla, vaan oikea päätelmä on se, että tarvitaan erilaisia keinoja jäljellä olevien heikkojen lohikantojen elvyttämiseksi ja suojelemiseksi. Ja kuten olen moneen kertaan todennut, tässä tapauksessa suojelu ei tarkoita elinvoimaisten lohikantojen pyynnin vähentämistä, istukkaista puhumattakaan. _________________ Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1959 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 10.04.2013 09:09 Viestin aihe: |
|
|
No mitä ne väliintulevat muuttujat ovat? Miksi muut lohijoet eivät ole toipuneet näillä meripyyntimäärillä? Tarmokas ja suoraviivainen ajattelija tekisi tästä aineistosta sen johtopäätöksen, että heikkojen lohijokien probleemien syy ei ole sekapyynti merellä, koska Tornio ja Kalix ovat toipuneet niin hyvin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nuuska Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Lok 2008 Viestejä: 1833
|
Lähetetty: 10.04.2013 09:52 Viestin aihe: |
|
|
Lyrurus kirjoitti: | No mitä ne väliintulevat muuttujat ovat? Miksi muut lohijoet eivät ole toipuneet näillä meripyyntimäärillä? Tarmokas ja suoraviivainen ajattelija tekisi tästä aineistosta sen johtopäätöksen, että heikkojen lohijokien probleemien syy ei ole sekapyynti merellä, koska Tornio ja Kalix ovat toipuneet niin hyvin. |
Mukava huomata, että looginen ajattelu ei ole ihan kokonaan kadonnut näiltä sivuilta
Tornion- ja Kalixjoen elpymisessä oli tuurillakin iso rooli. Sattui meille silloin jämäkkä ministeri (Hemilä), joka kuunteli tutkijoita ja teki oikeat johtopäätökset: koskaan ennen 1996-97 eikä sen jälkeen rannikon aikasäätely ei ole ollut yhtä tiukkaa. Toiseksi justiin noille vuosille sattuivat ainoat 90-luvun hieman paremmat poikasvuodet, ja tuohon aikaan ne pärjäsivät merellä paljon paremmin kuin nykyään, joten kutukalaa oli ihan kivasti. Oman lisänsä toivat myös Tornionjoelle tehdyt massiiviset istutukset, joista oli paljon nousijoita justiin tuolloin. Kolmanneksi sattui vielä sopivat keväät, että nousu oli enämpi aikainen kuin myöhäinen, minkä takia aikasäätely puri erinomaisesti. Koska suomalaiset pyytävät rannikolla myös Kalix-joen lohta, sama tapahtui myös siellä. Lopputuloksena oli merkittävä poikastuotannon lisääntyminen, ihan purskaus. Kyllä se on pitkälle Hemilän ansiota, että meillä ylimalkaan on kalastettavaa lohta Itämeressä!
Suurin osa heikoista lohikannoista taitaa olla Ruotsissa, joka tapauksessa sellaisilla alueilla, johon suomalaisten rannikkopyynti vaikuttaa ja on vaikuttanut vähän. Taatusti siellä on myös muita ongelmia kuin avomeripyynti, mutta kutukalojen määrän lisääminen on varma keino nostaa poikastuotantoa. Muutama kymmen kutukala ei monta koskea täytä, isompi määrä alkaa levittäytyä isommalle alalle, ja siitä pikku hiljaa alkaa elpyminen. _________________ Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1959 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 10.04.2013 10:18 Viestin aihe: |
|
|
Juu, ei ole mennyt hukkaan päättelyn teorian miettiminen. Kantaa ihan hedelmää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Puuhapete Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Kes 2004 Viestejä: 4974 Paikkakunta: Salon emäseurakunta
|
Lähetetty: 10.04.2013 21:03 Viestin aihe: |
|
|
Jasperikin voisi keskittyä ihan johonkin muuhun:
www.youtube.com/watch?v=irJYxnugbHc _________________ Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1959 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 11.04.2013 19:46 Viestin aihe: |
|
|
Maaseudun Tulevaisuuden nettilehti uutisoi tänään (en saanut linkkiä toimimaan):
MMM valmistelee muutosta kalastusasetuksen alamittasäädöksiin ... Muutokset koskisivat ainakin meri- ja järvitaimenta, järvilohta sekä saimaannieriää ...
...
MMM:ssä ... selvitetään alamittasäädösten muutosten lisäksi myös muita keinoja, joilla järvilohen, meritaimenen, järvitaimenen sekä saimaannieriän kantoja voidaan vahvistaa ja kalastuskuolevuutta vähentää.
ynnä muuta ynnä muuta.
Näinhän sen piti mennäkin. Paljon parempi vaihtoehto kuin Jasper, Jesper ja Joonatan päättämässä kalastusasioista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
slowhand Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Lok 2009 Viestejä: 2397
|
Lähetetty: 11.04.2013 20:13 Viestin aihe: |
|
|
Lyrurus, noin juuri! Kyllä Jasparit ja Villet ovat ojasta allikkoon, kaikissa mettä- ja kalajutuissa! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|