Merimetson jahti alkaa

[Vilperi]

Etpä vastannut kysymykseen: Miksi silloiset metsästäjät olisivat poistaneet ne muonavahvuudesta elleivät ne olisi aiheuttaneet liikaa tuhoja pesintäalueillaan!??
_________________

[Pooki]

Toivottavasti mannersuomessakin havahdutaan viimeinkin toimiin merimetsokantojen hoitamiseksi.

Yleensäkin on kummallista, että jos joskus muinoin vähälukuisena ollut rahoitettu lintulaji aiheuttaa runsastuessaan ongelmia asutuksille/ihmisille/ympäristölle/saaristolle niin miksi niitä ongelmakohtia ei voi hoitaa nopeasti ja asiallisesti?
Varsinkin jos ko. rauhoitettu laji on runsastunut jo niin paljon ettei lukumäärä voi olla enää rauhoitus peruste?
Vrt. Naakka, Mustavaris, Merimetso, muitakin lajeja varmasti löytyy joiden
rauhoitusperustelu kannan määrän mukaan ihmetyttää.

Ei voi olla niin, että jos jokin laji on rauhoitettu niin se olisi rauhoitettu maailman loppuun asti vaikka kanta kasvaisi miten paljon?
Kyllä täytyisi käyttää järkeä näissä suojelu- rauhoitusasioissa ja jättää omat henkilökohtaiset "tunteet" taustalle.

Metsästettäviä lajeja tulisi tarvittaessa rauhoittaa tarpeen mukaan jos huomataan, että metsästettävä kanta jostakin syystä on käynyt vähiin.
Sama toisinpäin, jos rauhoitetun lajin kanta sallisi metsästyksen se tulisi palauttaa metsästyksen piiriin.

[Sudo]

Omalta osaltani odotan innolla manner-suomeen samanlaista päätöstä kuin Ahvenanmaalla merimetson osalta. Valitettavasti vaan taitaa olla pitkä ja turha odotus luvassa.

Meidän metsästyspaikoiltamme on muutama aiemmin hanhien lepopaikkana käyttämä luoto joutunut merimetsojen valtaamaksi ja jälki on sen näköistä. Hanhet puuttuvat nyt k.o. luodoilta kokonaan, ja lentävätkin lepäämään sellaisille luodoille joilla meillä ei ole lupia metsästää.

K.o. luodoilla tuli aiemmin oltua passissa myös sorsien ja haahkojen perässä, nykyään on turha lähteä istumaan kun luoto on valkoinen ja haisee merimetson ulosteelle.

[Lahtinen]

[Kuusanka]

Muutamana keväänä olen käynyt seuraamassa merilintujen muuttoa Porin pohjoispuolella ja näitä lentävien p*skakuskien parvia on käsittämättömän paljon. Anteeksi merten mustien ritareiden parvia, näinhän lintuharrastelijat niitä kutsuvat.

Mikähän olisi bl:n kanta tuhottuihin saariin mikäli syyllinen olisi nisäkäs, vaikkapa supikoira, tai ihminen? Mutta, mutta saaria kuulemma vielä riittää. Eikä riähkälintu ole kuulemma tulokas luonnossamme, koska se on saattanut pesiä täällä jo 1500-luvulla. Hepsankeikkaa sentään.

[NoVoeHelevetti]

Kyllä ruuti olis kuivaa kun tuommonen hanahiparvi lentäs täällä sawon taivaalla, ja nuin lähellä. Ei taitais edes normi jatkoputki riittää...

[Sudo]

Näköjään kannankasvu on hiipunut hieman merimetsoillakin:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907289992809_uu.shtml

[MtJ]

No kyllähän se nyt vähän voi hiipuakin kun kerran 2700 pesää tuhottu...
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Sarvikuono]

.. ja vuodesta -96 60% vuotuinen kasvu kannalla, vai muistanko väärin tuon kasvun ajankohdan. Jokatapauksessa, aika räjähdysmäinen kasvu. tuota 1,6 kerrointa kun katsotaan vaikka 5v tähtäimellä saadaan 1,6^5 eli 5 vuodessa 10-kertainen kanta.. Tätä menoa on rannat kohta mustanaan lintuja ja valkeanaan p-jaskaa.
_________________
Video meliora proboque deteriora sequor.

[Wikke]

"Useilla merimetsoluodoilla asustaa rikas saaristolinnusto, joka hyvin sopeutunut merimetson naapuriksi. Merimetsot suojaavat esimerkiksi ruokkilintuja minkien hyökkäyksiltä."

Jep, jep. Mikähän on STT:n lähde, kun moista suoltavat faktana?

[Puuhapete]

Ahvenanmaa aloitti ensin Manner-Suomi seuraa perässä???



Ennätystuhot merimetsojen pesissä

julkaistu tänään klo 10:27, päivitetty tänään klo 12:41

Suomen merialueilla elävän merimetson pesiä on tuhottu tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Kaikkiaan pesiä on rikottu 2700 kappaletta, joista arvioidaan hävinneen 10 000 munaa ja poikasta. Kun yhden pesän korvausarvo on 235 euroa, on tuhojen yhteenlaskettu korvaussumma noin 635 000 euroa.
Merimetso tuli Suomeen 1996

Vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 62 prosenttia 2000-luvulla.

Pesimäkanta kasvoi voimakkaimmin Selkämerellä, kaikkiaan 55 prosenttia. Pesiä on oli 5600 kappaletta.

Merenkurkun ja Perämeren vähälukuiset yhdyskunnat kasvoivat 32 ja 14 prosenttia.

Kaikkiaan havaittiin 48 merimetsoyhdyskuntaa yhteensä 70 luodolla. Niiden keskikoko on hehtaari.

Uusia yhdyskuntia löydettiin kymmenen, joista kuusi sijaitsee Saaristomerellä sekä kaksi Suomenlahdella ja Perämerellä.

Merimetsokannasta yli 70 prosenttia pesii suojelualueilla.

Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastajan Timo Asantin mukaan pesänrikkojia ei yleensä saada kiinni. Ympäristökeskus tekee rikosilmoituksen jokaisesta pesätuhosta.

- Iso raha siinä on kiinni, jos sen joskus saisi. Jos saisi edes yhden tapauksen vietyä oikeuteen asti, Asanti sanoo.

Tuhotuista, yleensä maassa sijaitsevista pesistä, noin 2 000 sijaitsi Saaristomerellä. Ihmisen hävittämiksi tulkittuja pesiä havaittiin Pernajassa, Inkoossa, Raaseporissa, Kemiönsaaressa, Länsi-Turunmaalla, Naantalissa, Maskussa, Kustavissa, Luvialla, Porissa, Kristiinankaupungissa, Korsnäsissä ja Mustasaaressa.

Asantin mukaan merimetsoja kohtaan kohdistunut viha on muuttanut jo eläimen käyttäytymistä.

- Eräässä tapauksessa häiritty yhdyskunta siirtyi toiselle !&%¤#"! ja alkoi pesiä puussa. Se taas aiheuttaa haittaa saaristoalueen puustolle. Ihminen ei tiedä tekojensa seurauksia, Avanti sanoo.
Tallentava videokamera avuksi

Merimetsotuhoja yritetään nyt suitsia lisäämällä valvontaa. Ensimmäinen merimetsoyhdyskuntia seuraava tallentava valvontakamera otettiin käyttöön tänä kesänä. Suomen ympäristökeskus on pyytänyt virka-apua myös Rajavartiolaitokselta saaristoluonnon valvonnassa.

Merimetsokanta kasvoi tänä vuonna kolmanneksi vähiten sitten vuoden 1996, jolloin merimetso pesi ensimmäisen kerran Suomessa. Linnun pesimäkanta kasvoi 26 prosenttia noin 16 000 pariin.

Merimetsokannan voimakas kasvu on johtunut pääosin Itämeren eteläosista suuntautuneesta tulomuutosta.

YLE Uutiset
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Lahtaaja]

[töyhtöhyyppä]

Sitähän vois koittaa kuskata kettuja ja supeja tuollaiselle luodolle. Antais siellä niitten mässäillä ja lisääntyä ihan rauhassa

[Tupella]

Se on noiden petojen laita vähän niin ja näin saaliskantansa rajoittajina (säätelemäänhän niistä tuskin koskaan on elleivät tappamisen lisäksi opi lisäämäänkin saaliseläimiään). Kyllä ne pienpedot sitäpaitsi luodoille tiensä löytävät kuten tähänkin asti. Kohta on selkä valkoinen niilläkin.

Tuosta lajista ei ole muuten erityisesti viitsitty kirjoittaa suomeksi, mutta Ruotsin puolella asia on toisin. Kuka pääsee tolkulle vanhan emämaan murteesta, lukekoon vaikka seuraavan jutun:
www.fiskevatten.se/Den_kinesiska_skarven_Phalacrocorax_carbo_sinensis_Blumenbach_1798_av_Christer_Olburs_2008_10_15.pdf

[Tupella]

Edellisessä päiväyksen vuoden, kuukauden ja päivän väliin piti panemani tavuviivat (2008-10-15). Anteeksi!