Metsojen tulevaisuus suomessa

[Lahtaaja]

Muutamia vuosia sitten hölyttiin että niissä vanhoissa metsissä olevat soidinpaikat on metsolle elintärkeitä, ilman niitä sukupuutto uhkaa.
No entäs nyt? Onkin huomattu että soi se metso samalla tavalla nuorissakin metsissä. Kaikenmaailman ryteiköt ei tietenkään käy, eipä kyllä käy vanhoissakaan metsissä.
Alan olla sitä mieltä että kun metsolla tekee p...ua mieli niin se soi, kunhan nyt paikka on edes suunnilleen sopiva.

Näissä kanalintukannan taantumisjutuissa 60-luvulta nykypäivään aina unohdetaan kasvaneet pienpeto-, haukka- sekä varislintukannat.
Kun ne todistetusti on linnuille uhka niin miksi niitä ei osata tai edes yritetä ottaa huomioon kanalintujen määrän taantumisen syitä etsiessä?
Syitä etsitään kokonaan muualta.

Etelä-Suomessa metsolla menee erittäin huonosti, syy on metsästäjien ja muidenkin mielestä metsien hakkuissa ja vanhojen luonnontilaisten metsien puutteessa.
Supi ja minkkikannat ynnä muut haittaeläinkannat on erittäin korkeita jo pelkästään tämän foorumin juttujen perusteella. Ja sitten valitetaan kun metsoja ei ole ja syy on metsätaloudessa.
Ei ne metsät ole yhtään sen kummempia Suomen parhaimmillakaan metsoalueilla. Samalla tavalla hakattuja ja myllättyjä ne on. Ja metsoja riittää metsästettäväksikin toisin kuin E-Suomessa, vaikka ei pyydetäkään niin silti metso on sukupuuton partaalla.

[Elwood]

Jossain muodossa paikallisessa metsoprojektissa mukana olleena, eipä koiliskairan kirjoitukseen voi kuin nyökytellä.
Hakkuun vaikutus on kieltämättä kielteinen soidinpaikkaan, kuvio näyttäisi olevan seuraava:Vanhat mustat hamuavat vanhaa soidinpaikkaa, nuoret uroot ottavat lähistöltä uuden.
Harvennushakkuu tms ei näyttäisi vaikuttavan, kunhan soidinpaikka on tiedossa ja hakkuujätteet kerätään pois.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[V_P_K]

Kyllä mutuna, ja osin tutkijoidenkin ajatuksena esittäisin peitteisyyden olevan ratkaisevaa elinympäristön sopivuudessa metsolle. Ruokamailla ja soitimella tarvitaan valoa ja näkyvyyttä. Sukkession kliimaksivaiheen metsikkö ei tarjoa metsolle mitään sellaista mitä ei löytyisi paremmin kasvavasta metsästä.
Stellarian vanhat aarniot ovat olleet todellisuutta viimeksi 1700 luvulla, ja silloinkin suuri osa suomenniemestä on ollut kaskimaina. Metsäpalo on ollut paljon ihmistä suurpiirteisempi metsänuudistaja, nykyajan hakkuaukot kalpenevat niin pinta-alan kuin totaalisuutensakin puolesta. Wanhan ajan suuret teerimäärät ovat ihmisen toiminnan ansiota, kaskialueiden pioneerikoivikot ovat tarjonneet optimiolot teerelle.

Harsimisesta metsänhoitovaihtoehtona puhuville voisin todeta sen olevan nykytapaa huomattavasti luonnottomampi tapa. Luonnossa on metsän kierrolla aina alku ja loppu, metsä ei ole staattisessa tilassa.

[Peregrin]

[Lahtaaja]

[Peregrin]

[Lahtaaja]

[Peregrin]

[V_P_K]

Tottakai palorefugioita on ollut ja jäähän niitä tehometsätaloudessakin. Ja ainakin mulle kitumaa takoittaa maapohjaa joka tuottaa alle 1 kiintokuution puuta vuodessa, kuivat kankaat tuottavat yleensä enemmän. Palanut maapohja antaa ravinteet kiertoon palamatonta tehokkaammin, usea palo lyhyen ajan sisällä tosin köyhdyttää maaperän.

"Luonnollinen" kiertoaika on aika venyvä termi, oisko kyseessä keskiarvo? Kyllä kliimaksivaiheen metsänkin on joskus uudistuttava, ei vanha puusto voi iankaikkisesti vanheta.

[Peregrin]

[V_P_K]

Kun tässä näyttää joutuneen metsätalouden puolustajan rooliin, niin jatketaan.
Pergrinin linkissä ja sieltä esiinnostamassa kohdassa puhutaan häiriöistä ja niiden esiintymistiheydestä ja -laajuudesta. Suomalainen metsikkökohtainen metsänkäsittely tarkoittaa luonnnollisen meknismin myötäilyä. Metsikkökuviolla kehitystä ohjaavat luonnonprosessit vaihtelevat kuvion sisällä rajallisessa määrin, viereisellä metsikkökuiviolla luonnonprosessien kehityskulku on erilainen.
Tulipa hankalaa teksitiä; melkein itseäkin epäilyttää, vain melkein.

Sata täynnä, jihuu?

[V_P_K]

Ja vielä.
Kyllä luonnontilaisessakin metsikössä (vrt. metsä) liki kaikki puut ovat suurinpitein samanikäisiä.

[Peregrin]

[V_P_K]

Käännetään ja kaulitaan.
Jos ei myötäiltäs niin metsikkökäsitettä ei tarvittaisi. Esim. kaikkitietävässä NL:ssä metsänkäsittelyalue oli neliökilometrin kvartaali, kantikas pläntti hakattiin aukoksi ja uudistettiin (jos uudistettiin) koko pläsi samalla tavalla. Että eikö metsikkötalous ole luonnonmukaista?

[Peregrin]