Soiden tulevaisuus

[Metsnugis]

-Omenanviljelijä istuttaa omenapuita ja vaalii omenasatoa
-Viljan viljelijä kylvää viljapellon ja vaalii viljasatoa
-Metsän hakkaaja istuttaa metsää ja vaalii metsän kasvua
-Turpeen nostaja soistuttaa metsäpohjan ja luo edellytykset uuden suon kehittymiselle.

VAPO voisi nyt osoittaa kaikki ne suot, joille se on luonut kehittymisedellytykset, joista aikanaan tulee aukeita soita menetettyjen tilalle.

[Koukkupolovi]

Minusta turpeen käyttöä voisi hyvin jatkaa kehittämällä nostotekniikkaa ja-menetelmiä.
Nythän sanamukaisesti kuoritaan kerma päältä, eli avataan suuria korjuukenttiä ja työstetään 10-15 cm pintakerrosta kuivumaan auringon paisteeseen, mutta myös tuulen ja sateen armoille. Pintakerros pöyhitään vielä kerta-pari kovalla pölytyksellä ja kerätessäkin on melko pöläkkä.
Lieneekö missään kokeiltu menetelmää, jossa alue ojitettaisiin suht pienin, 15-20 m ojavälein vaikkapa 2 metriä syvälle, turve otettaisiin kerralla kapealta alueelta vaikkapa n metrin kerroksena, vietäisiin läjitysalueelle ja murskattaisiin ja aumattaisiin siellä nykyistä tyyliä kapeampiin ja korkeampiin aumoihin itsesyttymisen välttämiseksi.
Ainakin vesitalous olisi jollain tavoin hallittavissa kun ojitusalue pienenisi, sade ei levittäisi laajojen kenttien pintaa ojiin, tuuli ei niin lennättäisi pinnalta turvepölyä ja työkoneiden ajokilometritkin saattaisivat vähetä?

Hiilijalanjäljestä ei minusta kannattaisi kovin isosti retostaa henkilön, joka käy kolmesti viikossa lentokoneella välin Hki-Tukholma-Hki vain pimppua(?) saadakseen..
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[PSy]

[Koukkupolovi]

Menetelmäkehittelyähän minä peräänkuulutan.
Liekö koneinsinöörin mahdotonta piirtää vaikkapa tavallista isompi mankeli ja linko?
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[Pohjolanmies]

Jännä nähdä mitä tämä ennakkotapaus alkaa vaikuttamaan Vapon toimiin.

http://www.suurkeuruu.fi/Luonto/1194708720331/artikkeli/vapo+joutuu+putsaamaan+keuruun+liesjarven.html

Tähän astihan p@skaa on saanut laskea ojien täydeltä järviin, koska mitään sanktioita ei ole ollut. Joten eipä ole ollut hirveesti motivaatiota panostaa vesiensuojeluunkaan. Toivotaan, että nyt siihen p@skaliejun pysäyttämiseenkin aletaan panostamaan..

[mehtään]

[xyxy]

Kuinka monta prosenttia se olikaan, "mehtään", se sinun hyväksymä käyttöosuus jäljellä olevista ojittamattomista ja suojelemattomista soista, olisiko se 1, 2, 5, 10, 20 50 % tai jokin muu määrä. Vastaa nyt jotakin, ettei jää mielikuvaa, että kysymys on liian vaikea.

[Mosberg]

[Ollari]

[outomies]

Mielestäni turpeennosto on kyllä ihan ok. Ainut ongelma vaan on että VAPO ei noudata sille asetettuja rajoja ja näin pilaa vesistöt.

http://lansi-savo.fi/Mielipiteet/11803691.html

Ja kysymykseen Millä lämmitetään? Vastaus on helpohko. Puulla.

[mehtään]

"Kestävä kalatalous ei kestä turvetuotantoa

Kestävän kalatalouden periaatteiden mukaisesti kaloille ja ravuille on turvattava mahdollisuus luontaiseen lisääntymiseen. 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto on huolissaan turvetuotannon laajenemisesta ja sen mukanaan tuomista haitoista vesistöille ja kalataloudelle.

Turvetuotannon luvat ja kokonaisvaikutukset vesistöille on 120-vuotista toimintaansa juhlivan Kalatalouden Keskusliiton mielestä otettava uudelleen tarkasteltavaksi. Nykyinen turvetuotanto ja uusien tuotantoalueiden suunnittelu aiheuttaa suurta huolta vesienomistajissa ja ranta-asukkaissa. Turvetuotannosta lähtevä humusaine tukkii jokien ja järvien pohjan vuosikymmeniksi. Pohjalle laskeutuva humus tuhoaa kalojen kutupaikat, arvokkaat rapukannat ja pohjaeliöstön. Luonnonarvojen lisäksi kiinteistöjen omistajille aiheutuu taloudellisia menetyksistä kiinteistön arvon laskuna.

Kalatalouden Keskusliiton mielestä turvetuotannossa tulee ottaa käyttöön aiempaa tehokkaammat humuksen puhdistusmenetelmät, jotta vesistöille ja kalakannoille aiheutuvat haitat vähenevät. Turvetuotantoa ei Kalatalouden Keskusliiton mielestä voida nykymuodossaan nähdä ”vihreänä” energiantuotantona. Turvetuotannon lisääminen on ristiriidassa myös EU:n vesipuitedirektiivin kanssa, jonka tavoitteena on maamme vesien tilan parantaminen. Esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta käy ilmi, että turvetuotantoa ollaan voimallisesti lisäämässä ja tilanne on samansuuntainen myös muualla maassamme.

Onko meillä varaa vaarantaa kansallisaarteemme puhtaat vedet, kysyy 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto.

Lisätietoja ja esimerkkejä turvetuotannon kalastovaikutuksista:
Toiminnanjohtaja Timo Meronen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus, puh. 0400 735 286
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
Toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, puh. 050 5500 776"
http://www.ahven.net/tiedotteet#25.11.427

[mehtään]

[xyxy]

"mehtään" ei vastaa tähän siksi, että puhutun asian suuruusluokka tulisi esille. Eihan se mikaan salaisuus ole, mutta tuo viherpiiperöporukka viljelee ajatusta että "viimeisiä viedään"

Edellä määrittelemistä soista (ojittamaton ja ei suojeltu) 1 % on 40000 ha, eli jäljelle jäisi 3960000 ha ja 2 % 80000 ha, jolloin jäljelle jäisi 3920000 ha.

Turpeeessa on (suona) energiaa 540 kWh/m^3. Jos suon synyys on 2,5 m, on hehtaarin turpeen arvo 135 000 € toimitettuna rivi- tai kerrostalon lämmitysenergiaksi. Toki tuosta hinnasta valtaosa on suomalaista työtä.

Siis noin 4 miljoonaa hehtaaria on ojittamattomia ja suojelemattomia soita

[mehtään]

VAPO yrittää nyt pestä viimein kunnolla imagoaan vihreämmäksi, saapi nähdä tuleeko tästä todella merkittävä muutoskehitys vesiensuojelun saralla. Mutta hyvähän se ainakin on että merkittäviin parannuksiin pyrkivät. Toivottavasti kaikki lupaukset toteutuvat. Ja kentien jopa jotain enemmän.



Vapo nostaa panostukset ympäristövastuussa uudelle tasolle
Vapo rakentaa kaikki suot parhaan vesienkäsittelyn piiriin ja tarjoaa suojeltavaksi tai vaihtoon yli 2 300 hehtaaria omistamiaan luonnonsoita

16.12.2011

Vapo Oy:n hallitus on hyväksynyt yhtiön suunnitelmat lisäpanostuksista vesienkäsittelyyn ja kestävään turvetuotantoon. Merkittävimmät uudet linjaukset Vapon toiminnassa ovat seuraavat:

- Kaikki turvetuotantosuot rakennetaan parhaan vesienkäsittelyn piiriin viimeistään 2014.
- Vapo tarjoaa vaihtoon tai suojeluun 2 300 hehtaaria arvokkaita suomaita.
- Kaikkien Vapon tuotantosoiden vastuuhenkilöt julkistetaan Vapon www-sivuilla.
- Vapo asentaa ensimmäiset 7 jatkuvatoimista vesien tilaa mittaavaa mittaria ja mittaustulokset julkistetaan Vapon www-sivuilla.
- Kaikkien tuotantosoiden vesienkäsittelyjärjestelmät tarkastetaan urakoitsijoiden tilinmaksun yhteydessä eli käytännössä 2-4 viikon välein.
- Urakoitsijoita ja henkilöstöä palkitaan vastuullisuudesta.

Vapo lisää seuraavien kolmen vuoden aikana merkittävästi vesienkäsittelyinvestointejaan. Vuoden 2014 loppuun mennessä yhtiön kaikki sellaiset tuotantosuot, joilla voi olla haitallista vaikutusta alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun, rakennetaan parhaan vesienkäsittelytekniikan piiriin. Vesienkäsittelyä parannataan yhteensä noin 11 000 hehtaarin alueella, jotta voidaan varmistua siitä, että Vapon turvetuotanto ei aiheuta alapuolisten vesistöjen laadun heikkenemistä. Tämän lisäinvestoinnin hinta on arviolta 6 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Vapo investoi seuraavan kolmen vuoden aikana vesienkäsittelyn tehostamiseen 29 miljoonaa euroa. Ne alueet, joille ei voida rakentaa pintavalutuskenttiä, kosteikkoja tai kiintoaineita saostavia kemikalointilaitoksia ja joista aiheutuu vesistöille kohtuuttomia päästöjä, poistetaan tuotannosta.

Vapo on tarjonnut ympäristöministeriölle 14 omistamaansa maa-aluetta eri puolilta Suomea. Kohteet ovat sellaisia, joilla on yhtiön mukaan merkittäviä luonto- ja suojeluarvoja. Yhtiö toivoo, että se saisi vaihdossa tilalle turvetuotantoon soveltuvia maa-alueita. Suojeluun ja vaihtoon tarjottavien soiden energiaturpeen arvo on päivän energianhinnalla laskettuna noin 250 miljoonaa euroa. Mikäli valtiolla ei ole tarjota vastaavaa määrää vaihtomaita, yhtiö tarjoaa maita valtiolle ostettavaksi markkinahintaan.

Yhtiö asentaa kuluvan talven aikana ensimmäiset seitsemän jatkuvatoimista mittalaitteistoa eri puolille Suomea. Mittalaitteet toimittaa EHP-Tekniikka Oy ja niillä pystytään mittamaan typen ja virtaaman lisäksi myös kiintoaineiden ja humuksen määrää. Kevään 2012 aikana rakennetaan järjestelmä, jolla mittaustulokset voidaan siirtää viranomaisille ja yhtiön www-sivuilta kaikkien luettavaksi.

Vapo tehostaa merkittävästi omaehtoista tuotanto-alueiden valvontaa. Keväästä 2012 alkaen kaikki sen yli 400 tuotantosuota tarkastetaan 2-4 viikon välein, jotta voidaan varmistua, että kaikkien soiden vesienkäsittelyjärjestelmät ovat varmasti jatkuvasti lupaehtojen mukaisella tasolla. Samalla yhtiö siirtyy alihankintaurakoitsijoiden sopimuksissa malliin, jossa vastuullisesta toiminnasta hyvitetään urakoitsijoita ja vastuuttomasta seuraa sanktioita. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi Vapo julkistaa ensi tuotantokaudella kaikkien tuotantosoiden vastuuhenkilöt verkkosivuillaan. Vastuuhenkilöillä tarkoitetaan tässä kunkin tuotantosuon tuotantovastaavaa, ympäristövastaavaa ja Vapon aluejohtajaa. ”Haluan, että Vapo ottaa kaikessa toiminnassaan ja erityisesti vesienkäsittelyinvestoinneissa selkeän harppauksen vastuullisempaan suuntaan”, sanoo toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny. ”Meillä on tällä hetkellä Vapossa meneillään kustannusten säästöohjelma, mikä pakottaa meidät tarkistamaan yleistä investointitasoamme, mutta emme anna yleisen kustannusjahdin hidastaa tätä vastuullisuusohjelman toteuttamista, jonka valmistelu aloitettiin kesällä 2011. Tavoitteemme on yksinkertaisesti tulla alallamme vastuullisimmaksi tunnustetuksi toimijaksi. Vaadin, että tällä alueella yhtiössä tavoitteeksi otetaan yksiselitteisesti 0-toleranssi, Yli-Kyyny sanoo.

”Tavoitteeseen pääseminen edellyttää selkeitä konkreettisia tekoja ja avoimuuden lisäämistä, jotta viranomaiset, kaikki suomalaiset ja media voivat tehdä oman arvionsa siitä, kuinka onnistumme tässä ponnistuksessa. Tavoitteemme on tuottaa turvetta mahdollisimman vastuullisesti vielä 20 vuoden päästä, sillä uskon, että työllistävänä ja kotimaisena energiavaihtoehtona sillä on tilaa ja kysyntää Suomen energiapaletissa myös jatkossa. Mutta vain, jos pystymme vastaamaan meille vastuullisuudessa asetettuun haasteeseen”, Yli-Kyyny sanoo."

http://www.vapo.fi/fin/etusivu/tiedotteet/?id=55&selNews=421

[mehtään]

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=404827&lan=fi&clan=fi

Turvetuotannon vesistöjä happamoittavan kuormituksen hallintaan etsitään keinoja

"Turvetuotantoon etsitään uusia menetelmiä, joilla sulfidimineraaleja sisältävän maaperän hapettumisesta aiheutuva vesistöjen happamoituminen voitaisiin havaita nykyistä nopeammin ja ehkäistä. Tutkimusta tekevät Suomen ympäristökeskus (SYKE), Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Metsäntutkimuslaitos (Metla) sekä Åbo Akademin geologian ja mineralogian laitos.

Sulfidimineraaleja esiintyy muun muassa Pohjois-Suomen maaperässä kallioperän mustaliuskejaksoilla ja nk. Litorina-alueella, joka on Itämeren muinaisen vaiheen merenpohjaa. Tällaisen happaman maaperän kuivatus esimerkiksi turvetuotannon yhteydessä aiheuttaa vesistöjen happamoitumista, mikä puolestaan vaikuttaa haitallisesti veden laatuun, vesiluontoon, kalatalouteen ja raakaveden ottoon.

Tutkimuksen tavoitteena on myös lisätä tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat happamoitumiseen sulfidisessa maaperässä, ja kehittää toimintamalleja, joiden avulla turvetuotannosta poistuvien ja mahdollisesti jo happamoituneiden alueiden jälkikäytöstä vesistöille aiheutuvia haittoja voidaan vähentää. Turvetuotannon lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa maan kuivatusta vaativissa maankäyttömuodoissa, kuten metsätaloudessa.

Selvitys tehdään Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät -hankkeessa (SuHE). Osa rahoituksesta tulee Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Muita rahoittajia ovat Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Vapo Oy, Turveruukki Oy, Nordkalk Oy Ab, SYKE, Oulun yliopisto, Metla ja Åbo Akademi. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Liqum Oy, Neova Ab, AS Tootsi Turvas ja Pöyry Oy.

Happamien sulfaattimaiden ja turvetuotannon ympäristökuormitukseen liittyen on parhaillaan käynnissä useita muitakin tutkimushankkeita, joiden kanssa SuHE tekee yhteistyötä. Niitä ovat Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen -sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen (CATERMASS), Uusia innovatiivisia vesiensuojelumenetelmiä turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämiseen (SulKa), Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin (BioTar) sekä Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki–Pyhäjöki-alueella (HaKu)."