peurajahti 2010 kuvina ja tarinoina

[WTD]

tähän aikaan vuodesta arvioisin tässä mein kulmilla olevan noin 5 ruokintaa per 1000 ha. tuhannelta ammutaan pois tässä tiheemmällä puolen seuraa joku nelisenkymmentä peuraa. puolet pinta-alasta peltoa.

[Rebe]

Pieni tarina tänne, vaikka metsästettiin muutakin kuin peuroja.

Perjantai:

Raskaan koulupäivän (klo 8-9) jälkeen lähdettiin liikkeelle kohti Länsi-Turunmaan saaristoa. Kello alkoi käymään yhtätoista kun Heikki kurvasi pihaan. N. kahdeksan tunnin, reilun 20 peurahavainnon ja sakkojen jälkeen saavuimme Korppoon saaarelle(Erälle.netin oikolukija ei hyväksy kahdella a-kirjaimella, miksi?).





"Keskustan lähistöllä oli lähes yhtä valoisaa kuin päivällä(klo. 19). Tämä oli ensimmäinen ihmetyksen aihe maalaispojalle. Valoisuuden syy pantiin parin kasvihuoneen piikkiin, jotka heijastivat valoa myös ulos. Myös ensimmäiset kaurishavainnot saatiin heti kättelyssä. Mökillä odotti pieni yllätys kun varaavainta ei löytynyt ja sisäänmenoa ikkunan kautta alettiin pitämään jo kohtuullisena ehdotuksena. Onneksi avain löytyi ikäänkuin sattumalta ja sisätiloihin päästiin vahingoitta. Myös pari tuttavaa Lapista saapuivat paikalle. Ajaessa oli tullut nälkä, joten pientä purtavaa oli otettava. Meren lähellä kuin ollaan niin ruuakin pitää olla merestä(Kaikki liha oli lautasen toisella reunalla(Hirven kylmäsavu- ja palviliha)



Kirkkaitakin juomia taisivat lapinmiehet ottaa, mutta itse pysyin erossa niistä.

Lauantai:

Herätä olisi pitänyt vasta tunnin päästä, mutta pakko oli päästä tutkimaan seutua mihin olimme saapuneet. Heti puutarhassa törmäsimme kauriinjälkiin. Jussi-mäyräkoira tutki niitä ahkerasti, mutta tuli kuitenkin pyynnöstä sisälle. Maisemat olivat aika kummalliset. Jyrkkien kallioiden väliin oli tehty peltoja. Käsitys oli aikaisemmin ollut vain pohjanmaan tapaisista alavista peltoaukeista.



Kokoontuminen oli sovittu mökille n. klo 9.30 aikoihin. Pelko persiissä odottelin, että joudunko vääntämään jotakin pientä ruotsiksi, mutta onneksi paikalliset taisivat suomea hyvin. Passit asetettiin paikoilleen ja Heikki lähti Jussin kanssa metsään. Edellisen yön lumisade olisi tehnyt metsästyksen meidän korkeudella mahdottomaksi, mutta aivan älyttömän suuri kauriskanta takasi ajon. Lunta Korppooseenkin oli siunaantunut hyvin. Paikoin lumi oli kasautunut niin että mieskin humpsahti hankeen vyötäröä myöten. Kauriit eivät antaneet armoa koiralle ja miehelle vaan päästelivät kallionrinteitä ylös ja alas. Passit jouduttiin purkamaan kun koira jäi yksinkertaisesti kölistä kiinni liian jyrkkään nousuun. Edes neliveto ei auttanut koiraa.



Kävimme syömässä ja siirryimme iltapasseihin. Pääsin erään paikallisen matkaan. Parin kilometrin matkalla teimme havainnot kahdesta kauriista ja varsinaisella passipaikalla kaksi kaurista odotteli jo hakijaansa. Sopimus kauriin ampumatta jättämisestä ei ollut vaikea toteuttaa. Tällä kertaa vain videokamera lauloi ja kauriit jatkoivat matkaa.



Pari tuntia odottelimme hiljaa ja kummallakin kävi mielessä kuva tyhjästä ruokintapaikasta. Päät painuivat hetkeksi alas, kunnes kumma tunne kävi kopissa. Nostin pään ja ruokitapaikalle oli ilmestynyt... kauris. Pieni pettymyksen aalto kävi läpi, mutta olin kuitenkin huojentunut siitä, että riistaa saatiin näkyviin kyttäämisen jälkeen. Sarvensa pudottanut pukki poistui paikalta ilmeiseti jonkinlaisen vainun saaneena, ainakin loikien korkeudesta päätellen. Hetken kuluttua paikalle saapui vasa. Hämärä alkoi laskeutua ja passikaveri soittikin jahtipäällikölle, joka antoi luvan ampua. Henry tarjosi asettaan ja kerkesinkin nostaa pyssyn, mutta kauris oli ovelampi ja poistui paikalta. Kului hetki ja toinen vasa tuli paikalle. Yritin tähdätä, mutta linssin huuruuntuminen esti ampumisen. Kun vihdoin sain linssin puhtaaksi, totesin penkin olevan liian kaukana ja niin se ampuminen taas jäi. Nyt tuli kauris vaihteeksi Henryn puolelta ja hän kohteliaasti kysyi, haluaisinko ampua. Annoin luvan Henrylle ampu, koska paikka olisi ollut minulle epäedullinen ja mahdollinen pitkittäminen voisi viedä mahdollisesti illan viimeisenkin ampumistilaisuuden. Kokeneen kauriinpyytäjän Tikka lauloi armotonta laulua ja kauriinvasa kellistyi. Voi jestas sitä määrää kahvipunssia, mitä ne juovat tuolla Korppoossa. Kaatoryypytkin taidettiin ottaa useampaan kertaan, kuitenkin kohtuuden nimissä. Lahtivajalla kuulimme toisten onnesta ja epäonnesta. Kauriita oli näkynyt, mutta puut tai ohilaukaukset jäivät harmittamaan lapinmiehiä. Kauaa ei nokka nylkytouhuissa tuhissut.



Ruokaakin päästiin lopulta syömään. Lapista oli tuotu hieman poroa Korppoon miesten ihmetykseksi. Tiinan keittiössä ruoka valmistui ja hyvää oli.

JATKUU...
_________________
"Annosa vulpes haud capitur laqueo"

[JokuUkko]

Hienoa tarinaa Noissa on vaivaa kirjoittaa/liittää kuvia, mut on niitä muiden kiva lukea...

[Larry]

Mitä teidän oli tarkotus kytätä? Alussa puhuttiin, että metsästys on muuta kuin peuraa ja kaurista ei saanut ampua.

[Rebe]

Tarkoitus oli siis sanoa, että muutakin kuin peuraa metsästettiin. Eli alunperin oli tarkoitus vain ampua peuran vasoja ja pukkeja, mutta todellisuudessa jahti muuttui niin että kauriin vasat olivat myös vapaata riistaa.
_________________
"Annosa vulpes haud capitur laqueo"

[Rebe]

Eihän tuossa nyt mitään hienoja kuvia ole, mutta joitakin reissuun liittyviä kuvia.
_________________
"Annosa vulpes haud capitur laqueo"

[Saksmanni]

[Rebe]

Voihan naarashirven mahtavat kullit(etut kellot). Tarinan jatko-osa poistui samalla kun tietokone päätti käynnistyä uudelleen Uutta yritystä.

JATKUU...

Lauantai(jatkuu):

Sovimme pienestä aamupassituksesta ennen Jussin laittamista metsään. Tarkoitus oli mennä aikaisemmin nukkumaan, mutta huonekaveri oli ilmeisesti toista mieltä. Kaveri nukahti ennen kuin pää koski tyynyä ja voi sitä kuorsaamisen määrää. Edes korvatulpat eivät vaimentaneet kuorsausääniä. Patjan siirto naapurihuoneeseen, herätyksen asettaminen kuudeksi ja unta palloon.

Sunnuntai:

Henri kurvasi pihaan 6.20. Pienen neuvottelun jälkeen hyppäsin autoon ja totesin samalla, että puutarhaan oli tullut yön aikana jälkiä, jotka tosin olivat ja melkein peittyneet pari tuntia aikaisemmin loppuneen sateen takia. Naapurin pihaan meni jo suuret polut hänen ruokintapaikkansa takia. Kauriita oli ilmeisesti yön aikana ollut enemmänkin liikkeellä, sillä joka paikassa oli jälkiä jo kohtuullisen paljon vaikka edellisyön lumisade olikin suuren osan vanhoista jäljistä peittänyt. Liikettä oli siis yöllä ollut.

Ajellessa passipaikkaa kohti katselimme lisävalon avustamana pellonreunoja. Metsästyksellä ei tietenkään tämän asian kanssa ollut mitään tekemistä vaan tarkoitus oli seurata, josko kauriit olisivat vielä pellolla. Kauriita tai peuroja ei näkynyt, mutta jälkiä oli sitten siitäkin hyvästä. Saavuimme passipaikalle ja hiljalleen lähestyimme tornia pimeässä. Parin taskulampun valossa huomasimme parin kookkaan peuran käyneen tornin juurella nuuhkimassa. Nousimme torniin hauskasti lattian läpi ja asetuimme kyttäilyasentoon. Aamu valkeni pikkuhiljaa, mutta mitään ei näkynyt harvenevassa pimeydessä. Edes kettu ei tullut paikalle, vaikka se usein onkin peurojen seassa pyörinytkin. Kellon lähestyessä yhdeksää jätimme tornin ja aloimme siirtymään kohti Tiinan mökkiä, josta aamulla lähdimme.

Loputkin metsästäjät olivat jo heräilleet ja koirakin oli mukaan lähdössä. Pienestä flunssasta huolimatta Teuvokin päätti lähteä passiin. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi koiran perään. GPS puuttui ja nuorelta koiralta puuttui sitkeys, joten yhden oli parempi lähteä koiraa hiljaksiin seurailemaan.

Muut asettautuivat passiin kun lähdin edellisen päivän ohiampujan passipaikalta metsään. Jälkiä oli tullut lisää edellisestä illasta, ja eräät sopivat löytyivätkin. Nuori koira antoi ääntä jo hieman jäljillekin, mutta ajo kuitenkin antoi odottaa itseään. Teimme tosiaan koiramiehen vaihdon koska halusin vähän tutkailla paikallista maastoa ja kuulin edellisenä päivänä Heikiltä että maasto olisi aivan kauheaa kuljettavaa lumen ja liukkaiden kallioiden takia.

Kauaa ei tarvinnut kulkea, kun ensimmäinen spagaatti oli jo tuloillaan melko liukkaan jäkälän takia. Lunta oli sopivasti kallion harjanteilla, koska tuuli oli siirtänyt lumet alavimmille paikoille. Joillakin kielekkeillä tosiaan ei meinannut nelivetokaan riittää.



Ajo lähti liikkeelle hieman varkain kun yksi kauris oli eronnut porukasta ja koira päätti lähteä sen perään. Aluksi oli hienoisia vaikeuksia jälkitarkankoiran pysyä kauriin perässä kun loikat olivat 3-4 metrin luokkaa, mutta pikkuhiljaa meno rauhoittui. Ajo risteili edellisen päivän tapaan kallioilta toiselle, mutta nyt kuitenkin maasto oli hieman edellispäivää helpompaa ja koirakin pysyi perässä hyvin. Mukaan liittyi toinen kauris ja hieman epäonneakin oli passiketjujen vetämisen suhteen sillä kauriit suuntasivat juuri päinvastaiseen suuntaan. Sillävälin passiketjujen läpi oli risteillyt joitakin hirviä ja peuroja.
Välillä oli pienoisia hankaluuksia ukollakin pysyä perässä kun pudotusta saattoi olla kymmenen metriä(jollei lasketa pieniä kielekkeitä joita kauris oli alas tai ylös mennyt. Kuvasta ei oikein saa hyvää käsitystä ja jyrkin paikka jäi kuvaamatta akun loppumisen takia.



Hieman klo 13 jälkeen koira päätettiin ottaa kiinni. Virta alkoi olla lopussa koiralta ja ukolta. Jälkiä kyllä vielä olisi löytynyt sillä passiketjun sisään oli mennyt pari kappaletta peuroja. Lähdimme kuitenkin mökille syömään.

Sitten oli vuorossa trofeiden tutkimisreissu. Varsinkin Henri oli innokkaasti valkaissut kauriin kalloja ja täyttänyt eläimiä. Taisi seinällä olla ilveksenkin nahka.





Iltakytis ei tuottanut haluttua tulosta. Vaikka edellisenä yönä erään ruokintapaikan ympärys oli ravattu lähes kokonaan tasaiseksi, niin hiljaisena se kuitenkin pysyi. Syynä taisi olla passituksen ajan kestänyt kova tuuli ja lumisade. Onneksi tyhjin käsin ei kuitenkaan jääty sillä silmän iloksi saapui kuitenkin naaraspuolinen vitsvanshjort.

Edellisenä iltana ohi ampunut mies oli päässyt tekemään samaan aikaan elämänsä ensimmäisen peurakaadon samaisesta passista jossa aamulla olimme. Vasa oli ilmestynyt näkyviin 16 aikoihin melkein kopin vierestä. Edellisiltaisesta sisuuntuneena kiirettä ei ollut ja rauhallinen työ palkittiin.



Kuva ei ole edustavimmillaan koska nylkeminen oli keretty aloittaa, mutta asia taitaa kuitenkin selvitä.

Nahka otettiin muistoksi ja taidettiin häntäluullekin taidettiin keksiä käyttötapa kun se liitettiin lisävarreksi rautalangan avulla. Nahka lähti kyllä kätevästi. Jos ei jalkojen alkuirrotusta oteta huomioon, meni nahkan irrottamiseen vinssin avulla reilu 10 sekuntia. Koirakin tuli lopulta osingonjaolle ja veikin kaksi peuranjalkaa suussaan kotiin. Se olisi ollut kuvan paikka, mutta kameramies ei ollut hereillä.









Reissu ei mennyt huonosti, vaikka saalista en saanutkaan. Oli kokemus sinänsä jo päästä tuollaiselle alueella ja tuollaiseen porukkaan metsälle. Meille neuvottiin lähes kädestä pitäen kaikki ja innolla odotan ensivuotta ja sen tuomia vaihtojahteja tänne ja sinne. Kiitos lukuinnosta!
_________________
"Annosa vulpes haud capitur laqueo"

[Peura-esari]

erikoinen tapa nylkeä teillä, kun kerta elukan saa kiikkumaankin.. ja mihin tota taljaa tarvii kauriin kanssa?
_________________
Nenäpunkki- mikä ihana tekosyy...

[Rebe]

Niin no taljaahan ei tarvi kauriin eikä peuranvasan kanssa, mutta nyt kun se kerran on niin eikai sitä käyttö pilaa. Ja kun ottaa huomioon sen että säästettiin nahkaa ja lihaa kun kukaan ei ollut puukolla sohimassa. Kauriin kanssahan sitä tosiaan ei käytetty, mutta peuranvasa sillä nylettiin.
_________________
"Annosa vulpes haud capitur laqueo"

[Peura-esari]

hyvähän sitä taljaa on käyttää, jos sellanen on. Minkä takia on jalat aukastu ja katkastu maassa jo? eikä esim pukin päällä? ite en ainakaa paljasta pintaa pitäisi likasella lattialla taitaa olla joku rantaruottalaisten perinnetapa
_________________
Nenäpunkki- mikä ihana tekosyy...

[Ippetti]

Hyvä huomio tuo liha likaista lattiaa vasten... FAIL vai mite se oli
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[Peura-esari]

Kuka percele märisee jostakin pukkien ampumisesta tiheillä peura-alueilla!

Huomiokaa lukon vetopituus!
_________________
Nenäpunkki- mikä ihana tekosyy...

[RipeH]

Entäpä ne nylkykuvat kun niin kovasti kommentoit toisten touhuja?

[Ippetti]

Supit nylkee niitä parhaillaan tuon kuvan otto paikalla......
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa