| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
mehtään
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385
|
 Lähetetty: 04.05.2011 19:20 Viestin aihe: |
 |
|
| xyxy kirjoitti: | | mehtään kirjoitti: | | Natura sinänsä ei haitanne metsästystä mitenkään, vaan vasta osto valtiolle ja liittäminen johonkin kansalliseen suojeluohjelmaan, siis lähinnä soidensuojelualueeksi, tuo riskin metsästyskiellosta. |
Natura ei uhkaa vain siihen (pakko-)otetun alueen metsästysmahdollisuuksia, vaan uhkaa myön alueeseen rajalla liittyvien alueiden metsästysmahdollisuuksia.
Koko Naturan luonti oli mitä suurinta valehtelua silloisten toimijoiden (pääosin viherpiiperöitä) toimesta. Oli vVarsinaista sosialisointia ja sama jatkuu.
Ja miksi sellaiselta suolta pitää kieltää metsästys, jonka tarkoituksena on suojella suota? |
No, en tiedä kuinka voisi alueen ulkopuolelle vaikuttaa, mutta toki kaikenlaista byrokratian rattaissa tapahtuu...
Mutta yleensä ottaen syy metsästyskieltoon ei ymmärtääkseni ole Naturan vaatimukset, vaan niiden muiden suojeluohjelmien joihin alue on liitetty.
Naturan perusteella esimerkiksi luontotyyppien perusteella suojellulla suolla varmaan voisi metsästää. Mutta jos alue on liitetty johonkin tiukempaan suojeluohjelmaan, niin usein sovelletaan periaatetta että kaikki luonto siellä on suojeltua, eli eläimiä tai kasveja(alkuperäislajistoon kuuluvia ainakaan) ei saa tappaa. Onhan lajiston, varsinkin alueella yleensä kohtuu harvinaisten lajien tappaminen varsin merkittävää puuttumista alueen luonnon kulkuun. Esim. sorsia voi olla alueella vain kymmeniä, tai jopa vähemmän. Puolukanvarsien irti repiminen sen sijaan olisi jo aivan merkityksetöntä touhua, koska niitä on useimmilla alueilla sadoin tuhansin tai miljoonin.
Pahin ongelma tietysti on se, että metsästys, varsinkin sorsastus, voi häiritä myös rauhoitettujen eläinten lisääntymistä. Osa muusta lajistosta on yhä paikalla suolla metsästyksen alkaessa. Joskus lienee käynyt niinkin että sorsien puuttuessa innokkaat pyssymiehet ovat päättäneet kokeilla haulien kantavuutta vaikkapa lokin poikasiin tai kaakkuriin. On joku joskus minullekin väittänyt että suon linnusto on selvästi runsastunut sen jälkeen kun metsästys kiellettiin. Mutta en osaa sanoa onko tälläistä tapahtunut laajassa mittakaavassa, toivottavasti kyse on harvoista poikkeustapauksista.
Myös metsähanhikannan eteläisten populaatioiden säilymisen kannalta on tärkeää, ettei niiden kotisoilla niihin kohdisteta merkittävää verotusta, niin että mahdollisimman moni poikanen palaisi alueelle pesimään.
Pohjoisimmissa kunnissahan paikalliset saavat metsästää kansallispuistoissa ja yleensä soidensuojelualueillakin. Etelässä soidensuojelualueilla periaatteessa voitaisiin sallia metsästys, mutta en tiedä kuinka usein tätä mahdollisuutta käytetään.
Kunhan metsästäjät osaavat käyttäytyä suojelualueelle sopivalla tavalla, ja riistan verotus on suunnitelmallista eikä liian kovaa, niin en kuitenkaan näe mitään ylitsepääsemättömiä esteitä edes vesilintujen metsästyksen sallimiselle useimmilla soidensuojelualueilla. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
1hunter
Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Hel 2005
Viestejä: 1142
Paikkakunta: Pohojanmaa
|
| Lähetetty: 04.05.2011 20:20 Viestin aihe: joo |
|
|
Tuli vain mieleen että voisihan sitä joku innokas tehdä ja julkaista Soiden Tulevaisuus lehden niin olisi muutakin lukemista kun se ainainen maaseudun tulevaisuus.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
veetee
Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Maa 2004
Viestejä: 5938
|
| Lähetetty: 04.05.2011 21:20 Viestin aihe: Re: joo |
|
|
| 1hunter kirjoitti: | | Tuli vain mieleen että voisihan sitä joku innokas tehdä ja julkaista Soiden Tulevaisuus lehden niin olisi muutakin lukemista kun se ainainen maaseudun tulevaisuus. |
Joo. Taas kerran tulis se kymysys, jotta kuka sen(kin) maksais?  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
1hunter
Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Hel 2005
Viestejä: 1142
Paikkakunta: Pohojanmaa
|
| Lähetetty: 05.05.2011 11:22 Viestin aihe: köh |
|
|
Olinkohan ihan tosissani tuosta lehdestä 
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004
Viestejä: 2693
Paikkakunta: EU:n maakunta
|
| Lähetetty: 05.05.2011 23:16 Viestin aihe: |
|
|
| mehtään kirjoitti: | | Mutta jos alue on liitetty johonkin tiukempaan suojeluohjelmaan, niin usein sovelletaan periaatetta että kaikki luonto siellä on suojeltua, eli eläimiä tai kasveja(alkuperäislajistoon kuuluvia ainakaan) ei saa tappaa. |
Näimpä juuri. Kun myöhemmin jokin alue liitetään toiseen suojelualueeseen, niin myös metsästys kielletään tämän perusteella.
Ja tästähän ei alunperin aluetta suojeltaessa mainita mitään. Siispä ei suojelulle, minkäänlaiselle.
| mehtään kirjoitti: | | Pahin ongelma tietysti on se, että metsästys, varsinkin sorsastus, voi häiritä myös rauhoitettujen eläinten lisääntymistä. Osa muusta lajistosta on yhä paikalla suolla metsästyksen alkaessa. |
Syksyllä tapahtuva sorsastus ei takuulla haittaa minkään lajin lisääntymistä. Muu lajisto ei siitä juuri häiriinny, tai jos häiriintyy, siirtyy vain muualle.
| mehtään kirjoitti: |
Joskus lienee käynyt niinkin että sorsien puuttuessa innokkaat pyssymiehet ovat päättäneet kokeilla haulien kantavuutta vaikkapa lokin poikasiin tai kaakkuriin. On joku joskus minullekin väittänyt että suon linnusto on selvästi runsastunut sen jälkeen kun metsästys kiellettiin.
|
Jep jep. Mikä lokkilaji on muuten suomessa uhanlainen tai edes harvinainen? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mehtään
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385
|
| Lähetetty: 06.05.2011 12:33 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | Näimpä juuri. Kun myöhemmin jokin alue liitetään toiseen suojelualueeseen, niin myös metsästys kielletään tämän perusteella.
Ja tästähän ei alunperin aluetta suojeltaessa mainita mitään. Siispä ei suojelulle, minkäänlaiselle. |
Toki sellainen suojelu jossa metsästysoikeudesta päättäminen jää maanomistajille olisi kuitenkin OK.
Ja voitaisiin sitä muillakin keinoin yrittää sopia etukäteen niin että metsästysrajoituksia ei tietyille perustettaville suojelualueille tule, eli niiden sääntöihin kirjataan että metsästys on sallittua pysyvästi, ja ettei niitä voida liittää suojelualueisiin tai -ohjelmiin jotka kieltävät metsästyksen.
Mutta tälläinen vaatisi tietysti valtavasti poliittista vaivannäköä, ja vieläpä suojelualueiden perustamisen tukemista, jota nähtävästi metsästäjätahot eivät voi tehdä ettei tule ongelmia maanomistajien kanssa... 
Joka tapauksessa merkittävässä osassa maamme suojelualueita saa metsästää, eli mitenkään itsestäänselvää ei ole että suojelu on haitta metsästykselle. Rauhoitusalueillakin voi olla merkitystä riistareservaattina tai syysmuuton hidastajina jne.
Epäilemättä moni pohjoisessa metsästävä pitää suojelualueita suuressakin arvossa ja toivoisi niitä olevan lisää.
Päätellen siitäkin minkälaista palautetta Metsähallitukselle annetaan metsästysmahdollisuuksista:
http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/b84.pdf
| Lainaus: | | Syksyllä tapahtuva sorsastus ei takuulla haittaa minkään lajin lisääntymistä. Muu lajisto ei siitä juuri häiriinny, tai jos häiriintyy, siirtyy vain muualle. |
Periaatteessa näin asia on. Toki joku sanoo että vielä lentokyvyttömien sorsanpoikasten ampuminen (niitä on vuosittain vaihtelevasti jonkinlainen osuus poikueista) on lisääntymisen häiritsemistä jne.
Mutta pääosin joutsenpoikueet sun muut rauhoitetut lajit pystyvät väistämään ja saavat korkeintaan stressiä tapahtumista. Näin siis jos metsästys on asiallista ja lainmukaista.
Jos taas olisi kyseessä tälläiset "mädät omenat", jotka ampuisivat syystä tai toisesta vaikkapa niitä kaakkureita, sääksiä, muuttohaukkoja tai jotain kahlaajia tms., niin jonkinlaista vaikutusta suon pesimäkantaan voisi tulla. Mutta tämä siis tälläisessä poikkeustapauksessa, joita toivottavasti juuri tapahdu, ainakaan enää nykyään.
Tietysti laillinenkin metsästys liian tehokkaana samalla paikalla vuosittain jatkuvana voi vähentää paikallista vesilinnustoa.
Toinen seikka on se, että metsästyskauteen valmistuvat saattavat käydä jo keskikesällä suolla virittelemässä ampumasuojia tai viemässä ruokaa saaliin houkuttelemiseksi. Oikein toteutettuna tästä ei sinänsä ole haittaa, mutta liian pitkät viipymiset varsinkin huonolla säällä voivat aiheuttaa haittaa. Tämä toki pätee muihinkin kulkijoihin.
| Lainaus: | | Mikä lokkilaji on muuten suomessa uhanlainen tai edes harvinainen? |
No selkälokki on listattu vaarantuneeksi, naurulokki nykyään enää silmälläpidettäväksi. Toki selkälokki pesii lähinnä muualla kuin soilla ja sitä uhkaa ampuminen lähinnä merilokkien tappamisen yhteydessä.
Vaikka mitään sukupuuton tai edes laajemman harvinaistumisen uhkaa ei olisi, niin sitä vain nykyään ajatellaan niin että ampua sopii vain laissa sallittuja lajeja. Muu koetaan erittäin pahaksi rikkomukseksi, joita ei sovi hyväksyä. Ja kuten yllä mainitsin, niin vastuuttomat pyssymiehet löytävät kyllä soilta harvinaisempiakin ammuttavia jos moraali on löyhä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mehtään
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
xyxy
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007
Viestejä: 2548
|
| Lähetetty: 07.05.2011 08:59 Viestin aihe: |
|
|
Kun nimimerkki ”mehtään” olet niin olet niin kovasti huolissasi soiden ”loppumisesta” niin kerrotko,:
kuinka paljon (pinta-alamitoilla) Suomessa on eri tavoin suojeltuja soita,
kuinka paljon on luonnontilaisia tai luonnontilaisten kaltaisia soita,
kuinka paljon on ojitettuja soita maa- metsätalouskäytössä,
kuinka paljon on epäonnistuneita ojituksia, joissa ei puuta ole kasvamassa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mk2
Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Syy 2005
Viestejä: 810
Paikkakunta: Lappi
|
| Lähetetty: 23.05.2011 22:28 Viestin aihe: |
|
|
Nyt pitäis jonku matemaatikon laskea, että kuinka paljon nykyisillä turvetuotantomäärillä tarvitaan pinta-alaa että kun tämä koko tuotantoala on käytetty niin sieltä alkupäästä voidaan taas alkaa ottamaan turvetta.
Kasvoko turve 1mm vuodessa?
Turvehan on kyllä uusiutuva mutta minkäverran turvetuotantoalasta voidaan vuosittain hyödyntää että se pysyy uusiutuvana. Se että otetaan uusia alueita käyttöön ei minusta ole uusiutuvaa...
Tuon ku joku laskin niin saatais sellanen facta pöytää ettei turvetuotannosta enää missään muodossa puhuttais uusiutuvana nykytuotannolla? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mk2
Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Syy 2005
Viestejä: 810
Paikkakunta: Lappi
|
| Lähetetty: 23.05.2011 22:35 Viestin aihe: |
|
|
Jos wikipediaan on luottamista niin tämä kohta kertoo kaiken.
"Turvetuotanto tarkoittaa turpeennostoa suosta ja jalostamista lämmön- ja sähköntuotantoon kelpaavaksi, kasvuturpeeksi tai joskus myös kompostoivaksi. Lämmöntuotantoa ja sähköntuotantoa varten Suomessa käytetään turvetta vuosittain 25 miljoonaa kuutiometriä maan kaikkien soiden turpeenmuodostuksen ollessa yhteensä noin 40 miljoonaa kuutiometriä. Kaikkia soita ei voida käyttää turvetuotantoon. Suomen maapinta-alasta 1/3 on soita, joista puoli prosenttia on turvetuotannon alaisina. Turvetta tuotetaan monissa muodoissa."
Eli tuon perusteella turve on uusiutuva mutta nykyset tuotantomäärät ei noudata kestävän käytön periaatetta ja näin ollen turve ei ole uusiutuva. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mehtään
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385
|
| Lähetetty: 24.05.2011 12:18 Viestin aihe: |
|
|
| xyxy kirjoitti: | Kun nimimerkki ”mehtään” olet niin olet niin kovasti huolissasi soiden ”loppumisesta” niin kerrotko,:
kuinka paljon (pinta-alamitoilla) Suomessa on eri tavoin suojeltuja soita |
"Suomen nykyisestä suoalasta on suojeltu kaikkiaan noin 1,13 miljoonaa hehtaaria eli lähes 13 prosenttia."
"Suojeltujen soiden alueellinen jakautuminen Suomessa heijastelee suojeltujen metsien jakaumaa: eniten suojeltuja alueita on Pohjois-Suomessa ja vähiten Etelä-Suomessa. Pohjoisboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen soista onkin suojeltu lähes neljännes. Näistä 10% sijaitsee valtion suojelualueilla ja 8% erämaa-alueilla. Muualla Suomessa erilaisia suojelualueita on vähemmän. Keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä soista on suojeltu 7%, eteläboreaalisella 4% ja eteläisimmmän rannikon kattavalla hemiboreaalisella vyöhykkeellä noin 5%. Yksityisille maille perustettujen suojelualueiden osuus on suurin hemiboreaalisella vyöhykkeellä.
Tiukasti suojelluilla alueilla, joilla ei toteuteta lainkaan metsätaloudellisia toimenpiteitä, sijaitsee hieman alle yhdeksän prosenttia koko maamme soista. Myös tiukasti suojeltuja soita on eniten pohjoisboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, vajaat 14% kaikista soista. Eteläboreaalisen alueen soiden suojeluaste on heikoin, alle 4%."
| Lainaus: | | kuinka paljon on luonnontilaisia tai luonnontilaisten kaltaisia soita, |
"VMI10:n mukaan ojittamattomia soita on jäljellä 4,0 miljoonaa hehtaaria. Soiden ojitusasteessa on huomattavia alueellisia eroja. Etelä-Suomessa soiden ojittaminen on ollut huomattavasti Pohjois-Suomea yleisempää. Oulun läänin eteläpuolisessa osassa maata tämän hetkinen ojitusaste on noin 80 prosenttia ja Oulun ja Lapin lääneissä hieman yli 40 prosenttia."
| Lainaus: | | kuinka paljon on ojitettuja soita maa- metsätalouskäytössä, |
"Suomessa on tähän mennessä käytetty yhteensä noin 5,7 miljoonaa hehtaaria suota metsätalouden tarpeisiin."
| Lainaus: | | kuinka paljon on epäonnistuneita ojituksia, joissa ei puuta ole kasvamassa. |
"Metsätalouden tarpeisiin on kuivatettu yli puolet soistamme eli noin 5,7 miljoonaa ha. Noin kuudesosa ojituksista on metsätalouden kannalta epäonnistunut."
Lyhyesti sanottuna, Lapissa soita on suojeltu kohtuullisesti, mutta etelässä aika vähän.
Samoin Lapissa on vielä kohtalaisesti luonnontilaista tai sen kaltaista suota, mutta etelässä vähän. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mehtään
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385
|
| Lähetetty: 24.05.2011 12:37 Viestin aihe: |
|
|
| mk2 kirjoitti: | Nyt pitäis jonku matemaatikon laskea, että kuinka paljon nykyisillä turvetuotantomäärillä tarvitaan pinta-alaa että kun tämä koko tuotantoala on käytetty niin sieltä alkupäästä voidaan taas alkaa ottamaan turvetta.
Kasvoko turve 1mm vuodessa?
Turvehan on kyllä uusiutuva mutta minkäverran turvetuotantoalasta voidaan vuosittain hyödyntää että se pysyy uusiutuvana. Se että otetaan uusia alueita käyttöön ei minusta ole uusiutuvaa...
Tuon ku joku laskin niin saatais sellanen facta pöytää ettei turvetuotannosta enää missään muodossa puhuttais uusiutuvana nykytuotannolla? |
Tämä on aika monimutkainen laskutoimitus. Olennaista on se, kuinka paljon on turvekuutioita saatavana niiltä soilta, joissa turve on sopivan laatuista ja sitä voidaan kannattavasti nostaa. Ja minkä verran tästä alueesta pitää laskea käytön ulkopuolelle suojelualueina jne.
Toinen tärkeä asia on se, kuinka suuri osa käytetystä turpeenottoalueesta saadaan muuttumaan takaisin suoksi. Ja kuinka monta tuhatta vuotta tarvitaan jotta sieltä voidaan taas nostaa turvetta. Ja kasvukin vaihtelee soittain, jotain 0,5mm on mainittu keskimääräiseksi kasvuluvuksi, arvatenkin siis koskien niitä luonnontilaisia soita joita ei ole ojitettu ja joilla turvekerros vielä kasvaa.
Sitten vielä käytännön logistiikka, eli Lapin erämaista on kallista kuljettaa turvetta etelän kaupunkeihin...
Käytännössä voidaan kuitenkin sanoa että vaikka turve on uusiutuvaa ainesta, sitä ei voida sanoa uusiutuvaksi energianlähteeksi ellei sen käyttöä meillä vielä nykyisestään huomattavasti vähennetä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mehtään
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
xyxy
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007
Viestejä: 2548
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mehtään
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009
Viestejä: 1385
|
| Lähetetty: 12.08.2011 11:08 Viestin aihe: |
|
|
Uusimmassa Suomen Luonnossa oli pikku esittely Iiro Viinasesta, joka on uskaltanut suoraan puhua turveteollisuuden aiheuttamista ongelmista.
 |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
