Voiko metsästysseura siirtää metsästyksen alkuaa

[hylsy]

[arzi]

[Jorge]

Jos seuran kokouksessa tehdään päätös, joka selkeästi rikkoo jäsenien tasavertaisuutta tai perusteettomasti (väärin perustein) estää mahdollisuuden harrastaa metsästystä ollaan mahdollisesti/todennäköisesti rikottu seuran sääntöjä tai jopa lakia.

Joskus lienee parempi, yhteisen sovun vuoksi, hyväksyä ilmeisen väärä, jopa laitonkin päätös. Laiha sopu on yleensä parempi kuin rehevä riita.
Toisaalta pitää osata myös pitää puoliaan jos kokee oikeasti kärsineensä vääryyttä, saatikka vahinkoa.

Mitä kannattaisi tehdä?

Ensiksi ilmoittaa jo kokouksessa että pöytäkirjaan merkitään vastustustus tehtyä päätöstä kohtaan, sekä syy, miksi on tätä mieltä. Tämän jälkeen kannattaa selvittää jonkun lakimiehen kanssa onko todellakin tapahtunut sääntöjen-/lainrikkomus tai väärä tulkinta jne. Voidaanko päätöstä pitää mitättömänä? Aiheutuuko siitä sellaista haittaa, josta seuraisi esim. korvattavaa vahinkoa? Tai sitten saattaa olla syytä mennä seisoskelemaan peilin eteen, jospa se syypää erimielisyyksiin löytyy lähempää kuin tulikaan ajatelleeksi.

Jos siis todella on aihetta, voi kirjallisesti ilmoittaa seuran johtokunnalle oman sekä tapaukseen perehtyneen, ulkopuolisen lakia tuntevan henkilön tulkinnan asiasta. Voi esittää että virheellinen päätös perutaan/mitätöidään heti. Tai kenties edellyttää että viimeistään seuraavassa kokouksessa asia korjataan sääntöjen mukaiseksi/lailliseksi, tai sitten joudutaan hakemaan tilanteeseen laillista päätöstä/korvauksia muuta tietä, jopa käräjiltä.

Eiköhän se siitä selviä..

[joop]

Mitäs laitonta siinä on jos kokouksessa yhteisesti (1 ääni kaikilla) sovitaan jostain asiasta, eikös se päde sitten tasapuolisesti kaikkia. Sehän vasta rikkookin tasapuolisuutta, jos joku yhteisesti sovittu rajoitus tai sääntö ei koskekaan, jotain tai joitakin. Riitatilanteissahan käytetään äänestystä, ei aina tulos voi kaikkia miellyttää. Jos ei osaa suutansa aukaista ni voi voi.

[Kettu]

[sarma]

Tuo tasapuolisuuskysymys on aika hankala, sitä kun tunnutaan lukevan hyvin monella tavalla. Jotenkin vain tuppaa unohtumaan että yhdistys (mm metsästysseura) voi tehdä päätöksiä vain oman toimivaltansa rajoissa. Ja tuohon toimivaltaan ei kuulu esimerkiksi se että minkä kaliiberisella aseella saa metsästää, äänenvaimentimen käyttöoikeus aseessa, teerenmetsästystapojen rajoittaminen, koirarotun määrääminen sorsastuksessa käytettävälle koiralle,... Tietyissä tapauksissa seura voi toki antaa turvallisuussyihin vedoten rajoituksia mutta silloin kysymys on ensisijassa rauhoitusalueista tai muusta vastaavasta. Eli jos jänismiehiltä kielletään jäniksen ampuminen metsätielle turvallisuussyiden perusteella niin tällöin sama kielto pitää ulottaa hirvenmetsästykseenkin, onhan kivääri huomattavasti kauemmas vaarallinen ase kuin haulikko.

Asian toinen puoli on se että pitääkö nämä tapaukset ehdointahdoin kärjistää: Työviikon aikana tapahtunut jänisajo tai rautojen kokemiskierros ei vaikuta viikonlopun hirvijahtiin, se on selvä asia joten miksi moisia ylimitoitettuja rauhoituksia. Ihan vastaavasti pienriistanmetsästäjät ja hirviporukat voivat pelata yhteen pysyttelemällä poissa toinen toistensa alueilta. Metsästystä kohtaan on ihan riittävästi ulkopuolisiakin paineita, tähän ei kaivata enää yhtään sisäistä riidanhaastamista. Ja ihan samasta syystä ei kannata mennä kaivamaan maata minkään metsästysmenetelmän tai riistalajin metsästyksen alta vaikkei itse olisikaan kiinnostunut asianomaisesta metsästyksestä, muutoin meiltä häviävät nopeasti monet metsästysmenetelmät ja riistalajit luvallisesta luettelosta.

Asian kolmas puoli on sitten "kannattavuustekijä" ja se nimenomaan unohtuu helposti monelta "periaatteenmieheltä": Kuvitellaanpa metsästysseura jonka alueella metsäkanalinnus sallitaan pitkästä aikaan mutta samalla rajataan pellot ja suot metsäkanalinnustuksen ulkopuolelle. Henkilö X harmittelee tätä ja tietää päätöksen sinänsä moitteenvaraiseksi, tietääpä jopa sen että hänen moitteensa menisi takuulla läpi. Silti voi kysyä että kannattaako välttämättä lähteä tuolle linjalle jos hän tietää olevansa ainoa peltolinnustusta halajava ja jos asianomainen henkilö ei edes ehdi mukaan mihinkään pienriistanmetsästykseen kuluvana syksynä. Eli miksi nähdä vaivaa, aiheuttaa kuluja (puolin ja toisin) ja pilata metsästysseuratoiminnan yhteistä mukavuutta jos muut eivät ole kiinnostuneet peltolinnustuksesta ja jos itsekään ei luultavasti hyödyntäisi tätä mahdollisuutta? Toki oman mielipiteensä voi tuoda esille mutta raja kulkeekin siinä lähteekö valitusten ja kanteiden linjalle.

[Repesorsa]

Ei näytä järjen valo loistavan monenkaan seuran kokouksissa. Laittomia päätöksiä tehdään urakalla ja sitten ne muutamat, jotka uskaltavat kapinoida laittomuuksia vastaan, leimataan häiriköiksi. Kuten siis sarmakin edellä teki.
_________________
I'm back!

[hylsy]

"Repesorsa" puhuu asiaa, eihän oikeuksiaan puolustava mikään häirikkö voi olla. Nehän ne häiriköitä on jotka näitä laittomia päätöksiä suoltaa. Ne pitää saada aisoihin.
_________________
Aina on, joskus ei.

[sarma]

[Elan]

Olen samoilla linjoilla Sarman kanssa, kyllä asiat pitäisi voida harrastustoiminnassa sopia ilman lakitupaa. Omista oikeuksistaan kannattaa pitää kiinni ja tuoda näkökohtansa asiallisesti esiin, mutta positiivisessa hengessä ja neuvotellen. Ja viimeinen vaihtoehto on se lakitupa, jos todella pitää omaa etuaan sen arvoisena, että ottaa riskin ilmapiirin muuttumisesta. Kuhnana ei ole niin mukava olla Kverulantti taitaa olla hyvä nimitys häirikön sijaan kaverille, joka lähtee asiassa kuin asissa käräjiltä oikuksiaan hakemaan.

Aika usein nämä jutut eivät myöskään ole niin yksinkertaisia, kuin muutamalla rivillä netissä kuvattu ongelma antaa ymmärtää. Kannattaa muistaa, että lakimies ottaa kyllä usein heikonkin tapauksen ajaakseen ja teoreettisesti ei voita puoltakaan jutuistaan, koska nahkapäätöksiä tulee aina joskus niitäkin. Jokaisessa jutussa kun on voittava ja häviävä puoli ellei tule tasapeliä.

[hylsy]

En yllytä ketään käräjöimään ensimmäisenä. Kyllä asiat saa oikeisiin uomiinsa sopuisimmillakin menettelyillä. Sitä minä ihmettelen, että miksi jotkut vielä puolustelee näitä moitittavia päätöksiä. Kun minun mielestä niissä ei ole mitään puolusteltavaa. Suurimpia eripuraisuuden aiheuttajia tämmöiset päätökset.
_________________
Aina on, joskus ei.

[Punajalaka]

[Elan]

[Hirvikoiramies]

Mistä nämä kaikenmaailman metsästys aikojen ja koirankoulutuksen rajoittajat sikiää ?
Miksi ei voi vain noudattaa metsästyslakia ja asetuksia ?

Kun lukee näitä tapauksia niin tulee mieleen sellainen että lakiin tulisi kirjata että vain ja ainoastaan metästyslakia ja asetusta tulee noudattaa.
_________________
Terroristien kanssa EI neuvotella!!

Viestieni sisältö on vain tämän foorumin käyttöön.

[Repesorsa]

Kyllähän sellaiset laittomien päätösten tehtailijat ja runnaajat pitää kuriin saada, eikä siinä tarvitse kenenkään mitään sovitella. Vai tarvitseeko jonkun sietää laittomuuksia? Ne tyypithän ovat tällaisten yhdistysten syöpä.


YHDISTYSLAKI

32 §
Päätöksen moitteenvaraisuus
Jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä tai, jos päätös on tehty erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä.

Jos yhdistyksen hallitus on nostanut kanteen, yhdistyksen kokous on viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edustaja vastaamaan yhdistyksen puolesta.

33 §
Päätöksen mitättömyys
Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta.

Mitätön on myös päätös, joka vähentää yhdistyksen jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu.

Yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen sekä se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen yhdistystä vastaan sen vahvistamiseksi, että yhdistyksen päätös on mitätön.

34 §
Täytäntöönpanokielto
Kun kanne yhdistystä vastaan on pantu vireille, tuomioistuin voi kieltää yhdistyksen päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voidaan myös peruuttaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tuomioistuimen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta.
_________________
I'm back!