Ampumakoe

[Sopranos]

Pidän nykyistä hirvikoetta ihan hyvänä. Se panee myös harjoittelemaan
sellaisetkin metsästäjät joilta se muuten jäisi vähiin.

Mikään ei silti pakota jahdissa ampumaan liikkuvaa hirveä jos vähänkin
epäilee.
Kukaan ei myöskään moiti jos passiin tulevalle hirvelle viheltää ja ottaa
viereisestä puunrungosta tukea kun laukaisee. Varma on aina varmaa
ja eihän sinun tarvitse kavereille kertoa että otit tukea jos arvelet että
se katsotaan jotenkin huonoksi ampumatavaksi.
Passiin mentäessä kannattaa sijoittua läheisen puunrungon viereen.

Tärkeintähän on että hirvi on nurin ja reikä siinä mihin tähtäsit.
Sitä vihellystä kannattaa myös käyttää peuralle, niin pysähtyy kuin
seinään kuulostelemaan äänen suuntaa.

Usein tulee tilanteita joissa joutuu ampumaan juoksevaan hirveen, kun
esim. naapuripassi on ensin ampunut ja silloin tullaan kovaa.
Kun on harjoitellut kesän aikana ja luottaa taitoihinsa niin siitä vaan,
muutoin on parempi antaa mennä.
Metsästyksessähän on aina niin että jokainen tilanne on erilainen
ja ratkaisut on tehtävä sekunneissa, etäisyydet ja amupumakulmat
ovat erilaisia. Mitkään rataennakot ja nopeudet eivät siinä tilanteessa
paljon paina.
_________________
Välineet, luvat ja eväät vähän maksavat mutta
liha on ilmaista ....

[jartima]

Kuten joskus metsästys lehdessä todettiin ettei huonoja ampujia ole, vaan on laiskoja harjoittelemaan. Kun harjoitellaan edes jonkun verran niin ampumakoe on helppo suorittaa. Seisovia on helpompi harjoitella itsenäisesti, liikkuviin harjoittelu onkin eri juttu jos ei ole pienoishirvirataa tai hirvirataa kohtuullisen matkan päässä. Liikkuviin ampuminen tulee olla "hanskassa" kun mennään niin hirvi kuin peurajahtiin. Kannattaa aina varautua vahinkojen varalle.

[eljohnny]

Ei sitä koetta ainakaan minun mielestäni tarvitsisi muuttaa.
Ihan hyvä ja tarpeeksi monipuolinen se on jo nyt.

Voisi tietysti olla että siihen lisättäisiin erikseen tuelta ammuttavat, vaikka että:
kolme laukausta paikallaan ilman tukea, kolme paikallaan tuen kera pienempään tauluun (tai 100m:stä),
kolme liikkuvaan ilman tukea, kolme liikkuvaa tuen kera pienempään tauluun (tai 100m:stä).

Lisäkierroksethan tietäisi lisää rahaa rhy:lle!!!

[ozo]

Mielestäni on ihan sama miten sitä hirveä tositilanteessa ammutaan, tuelta tahi ilman. Pääasia on, että ampuja tietää kykynsä/rajansa ja ampuu sen mukaan. Jos ei ole varma niin ei ammu. Tämän tietäminen on kuitenkin ampujasta kiinni, aina joku luulee itsestään liikoja, toiset taas ei. Tästä omien kykyjen yliarvioinnista ei kuitenkaan päästä ikinä eroon, on kohde sitten liikkuva tai paikallaanpysyvä.

Joku tuossa ehdotti, että liikkuvan vauhtia hiljennettäisiin. Ihmettelen vaan, että jos joku ei osaa ennakkoa ottaa nykyiseen vauhtiin, niin miten sitten hitaampaankaan. Ennakon otto ja laukaisu radalla vakionopeuteen on kuitenkin melko pitkälle motoriikkaa ja sen hallintaa...sama se mikä on se vauhti. Metsässä taasen hommassa on niin monta muuttuvaa tekijää, kuten kohteen vaihteleva nopeus, matka, pomppiva liike ylösalas suunnassa ja maaston huomioonottaminen, eli vakioita on vähän ja tilalle tulee ampujan taito lukea näitä muuttujia sekä taito arvioida omia taitoja siitä, että onko itsellä todella taitoa tehdä näihin olosuhteisiin hyvä ja tappava laukaus.


Em. asioista on mielestäni kyse, eikä nykyinen ampumakoe millään tavalla sitä mielestäni palvele. Harjoitella voi ilman ampumakoettakin ja jos ei harjoittele ja kämmäilee, niin varmasti seurakaverien puolesta tulee palautetta, joka motivoi seuraavina vuosina harjoittelemaan - puhumattakaan omista tunnelmista jos mokailee.

Tappava laukaus tai ampumatta jättäminen on mielestäni kumpikin täysiä napakymppejä. Ketään ei mielestäni ikinä voi moittia siitä jos jättää ampumatta esim. omien kykyjen epäilemisen takia. Tai siitä, että ottaa tukea vaikka petäjän kyljestä. Kyseessä on kuitenkin aina elävät olennot, joille ei ole tarvetta järjestää ylimääräistä tuskaa. Elämää ja eläimiä/riistaa pitää joka tapauksessa kunnioittaa, ja ampua sen mukaan. Tätä taitoa ei opeteta missään opuksissa, saati ampumakokeessa - se on ampujan pään sisällä tai sitten ei.

No loppujen lopuksi itselleni on ihan yksi lysti minkälainen ampumakoe on tulevaisuudessa. Tiedän, että pääsen siitä itse läpi niinkuin tähänkin asti, aivan kuin kuka tahansa muukin normaali ja täysjärkinen ihminen. Harkintakykyä metsästystilanteen ollessa käsillä ampumakoe ei kuitenkaan opeta, se on jokaisessa itsessään tai sitten ei, metsässähän ei kuitenkaan puhkota pahveja vaan jännitys ja adrenaliini ovat aikamoisia tekijöitä ja valitettavasti myös pakastimen täyttämisen himo....

[Puukko]

Ehdotin ampumakokeen hirvitaulun juoksunopeuden pienentämistä siksi, että ennakko vastaisi paremmin käytännön metsästystilannetta. Oikeissa ampumatilanteissa on todella harvoin tarvetta ottaa ennakkoa niin paljon, että tähtäyspiste on hirven ruumiin etu- ja ulkopuolella. Nyt hirviradalla harjoitellessa suuri ennakko iskostuu selkäytimeen ja varsinkin äkkitilanteissa ammutaan siksi metsässäkin suurella ennakolla, jolloin haavoitetaan hirveä rintapäähän tai ammutaan kokonaan edestä ohi.

Sama vaikutus ennakkoon on tietenkin myös ampumamatkan lyhentämisellä. Kuten sanoin, mielestäni ei ole mitän tarvetta helpottaa koetta nykeisestä. Siksi esittämäni muutokset vaativat osuma-alueen pienentämistä.

[Paavo]

Vaikka olenkin käytännön metsästyksestä vieraantunut, ajattelin silti osallistusa keskusteluun.

Kyllä harkintaa voidaan opetella myös ampumaradalla. Siellä opetellut asiat toistuvat myös käytännössä.

Hirven kaataminen on ampujalta varsin helppo suoritus. Miksi sitten kokeesta pitäisi tehdä vaikea.

Tasoltaan nykyinen on riittävän vaikea. Mutta kokeen pitäisi myös opettaa harkintaa ja mahdollisuus olla ampumatta kaikkia laukauksia ja silti suorittaa koe hyväksytysti. Esim. sekajuoksuja joista voisi kaksi jättää harkinnan mukaan ampumatta tai ampua kaikki.

[Puukko]

Tällä kertaa olen Paavon kanssa samaa mieltä ainakin yhdessä asiassa: Mykyisen hirvikokeen vaikeustaso on sopiva. Aivan harjoittelematta siihen ei kai monikaan kehtaa tulla. Toisaalta kokeen saa helposti lävitse sen jälkeen, kun on hankkinut vähän rutiinia. Hermojen hallinta koetilanteessa taitaa olla siinä suurin vaikeus.

Metsästätkö Paavo koiranmiehenä, kun sinulla on niin paljon ampumatilanteita seisovaan hirveen? Passimiehen silmillä katsottuna tilanne on yleensä sellainen, että hirvi tulee ampumalinjan (sähkölinja, metsätie, hakkuuaukko) reunaa ja pysähtyy siihen hetkeksi kuulostelemaan. Silloin hirvi on yleensä vielä pusikossa ja etumus päin passimiestä. Ylityspäätöksen tehtyään se sitten ravaa pysähtymättä yli ampumasektorin, jolloin sitä on ammuttava liikeeseen.

Jos harkinta tarkoittaa sitä, että liikkuvaan hirveen ei yleensä ammuta ollenkaan, jäävät hirvet kyllä kaatamatta tai ainakin jahtikautta pitäisi reilusti pidentää. Käytännössä on aivan luonnollista ja helppoa kaataa hirvi juoksusta, ja harkinta tarkoittaa sitä, ettei esim. pusikkoon tai toisten passimiesten suuntaan ammmuta. Koetilanteen ja ampumaharjoittelun pitäisi mahdollisimman paljon muistuttaa käytännön metsästystilannetta. Käytännön ampumamatka suomalaisessa metsämaastossa on vain harvoin 75 metriä tai yli. Siksi nykyinen ampumakoe opettaa meitä ampumaan liian suurella ennakolla.

[Kettu]

Heräsi kysymys, että miksi ei voisi kehittää hirviratoja siihen suuntaan, että olisi erilaisia ampumamatkoja, juoksuvauhteja ja muitakin muuttujia? Vähän samaan tapaan kuin haulikkolajeissakin. Siitä voisi olla apua oikeiden metsästystilanteiden hallintaan. Merkin ampumisen voisi kuvitella olevan eräänlainen yhteiskunnan asettama vähimmäisvaatimus. Tuntuu siltä, että tuo ampumakoe ikäänkuin jähmettää tämän ampumalajin kehitystä dynaamisempaan suuntaan. Vai mikälie.

[ozo]

Ihan hyvä ehdotus, mutta taitanee olla taloudellisten seikkojen takia mahdoton ajatus, esim. ratojen uudelleenrakentamisen takia. Ja eipä meidän metsästysseuran käyttämällä radalla ihan helpolla edes onnistuisi ampumamatkan pidennys 75 metristä ylöspäin.

Joku insinöörihän voisi suunnitella hirviratasimulaattorin (ellei ole jo) aseeseen liitettäisiin esim. laser, jotenkin järjestettäisiin rekyylipuoli (joka vaihtelisi aseen mukaan) kuntoon ja eikun kuvaa valkokankaalle ja ammunta käyntiin... Se, että siitä saisi tarpeeksi realistisen, niin onkin jo toinen juttu....

[Paavo]

Sekä koiralta, että passista ja kytikseltä. Kaadot menevät aika tasan, ehkä kuitenkin passista eniten kaatoja.

Ei sillä että itse karttaisin liikkuvaan ampumista, mutta usein se on tarpeetonta ja johtuu ampujan kokemattomuudesta.

Myös paljon riippuu jahdin johdosta miten passit asetetaan. Jos passit ovat aina tiellä, eikä ammu ennen uraa pysähtynyttä hirveä, joutuu kyllä ampumaan liikkuvaan. Aukossa kyllä pysähtyvät usein ihan itsestään tai viimeistään viheltämällä. Tietysti jos passista on vainu ei sitten pysähdytä.

[Trg]

Hirvikoikeen kehittämisessä todellisuutta vastaavaan suuntaan on nykyisellä tekniikalla sekä helppoa, että edullista.
Yleensä nopeudensäädössä käytetään jo valmiiksi taajuusmuuttjaa ja tällöin nopudensäätömahdollisuus on jo radassa valmiina.
Tämän lisäksi tarvitaan vain n.150€ maksava ohjainlaitteisto joka hoitaa samalla koko radan ohjauksen.
Tällöin juoksunopeus valitaan satunnaisesti välillä 2-5,3m/s.
Mielestäni tämä jos mikä lisää suorituksen todellisuutta ja samalla poistaa konemaisen ennakon oton juoksuista.
On jotenkin huvittavaa seurata esim. kilpailuja joissa ammutaan vakiovauhdilla juoksevaa hirveä ennakkotäpällisellä kiikarilla, joka jo valmiiksi kompensoi nopeuden.
Ne radat joihin tuo arvottu nopeus on asennettu ovat osittaneet, että ammunta harjoittelu saa aivan uusia piirteitä, kun ampujan on ennen ampumista arvioitava maalin nopeus.
Tämä arviointihan tulee suorittaa myös normaalissa metsästystilanteessa, kun ammutaan liikkuvaa eläintä.
Tosin eräs asia on tunnustettava, muuttuvalla nopeudella ammuttaessa ei ole vielä sattunut yhtään ampujaa, joka olisi ampunut yli 95 tulosta vaikka vakionopeuteen olen nähnyt useitakin täysiä suorituksia.

[Peezzi]

Kyllä ne riistanhoitoyhistykset nyhtää sitä rahaa nuilla ammunoilla nykyäänki jo aivan tarpeeksi ja aivan riittävän vaikea tuo näkyy olevan jo nyt ko kattoo miten porukka siellä tärisee ja hermoilee ja norttia palaa. Kuinkahan paljon lisääntyis hylätyt suoritukset nykyisestä - veikkaan että paljon!
_________________
Halipatsuipa!

[Kettu]

[erämies.]

Siis mitenkä tuo hivenammunta koe muuttu .MInä en oo tienny tuommosista huhuista mittää, liekko perree, jos muuttuu ois kiva tietää

[erämies.]

korjaan HIRVEN aMMUNTA KOE