Ruokinnalta ampuminen - metsästystäkö?

[JSP]

Ei tässä mistään laiskuudesta tai kateudesta ole kyse vaan puhtaasti siitä että harmittaa kun sorsat koulutetaan syömään pelkästään ruokinnoilla vaikka hyviä järviä on muutenkin tarpeeksi. Ei nuilla ainakaan lisätä lintukantoja. Aivan turhaan niitä on normaalisti koittaa pyyttää kun lentävät muuttoon asti isossa nipussa ruokinnalle ja kun niitä siellä ammutaan niin ne painelee jonnekkin piiloon. Tuollaisella kerätään linnut melko isolta alueelta samoille ukoille. Ei ruokinnalle löydy kyllä ainuttakaan hyvää syytä. Sekään ei olisi niin huono jos ruokkiminen sallittaisiin vasta syyskuusta eteenpäin. Kaikki ruokinnat mitä täällä tiedän ovat pelkästään sitä varten että saataisiin mahdollisimman paljon lintuja. Kyllä suomalaisille lakeja ja kieltoja tarvitaan kun ovat niin tyhmää sakkia suurin osa. Kyyhkyn ruokinnasta ei ole kokemusta kun eipä niitä täällä paljon ole eikö niitä moni pyydä.

[JSP]

[JMD]

Mitenköhän ne sorsat ennen pärjäs ilman ruokintoja? Kevät ruokinta ok. Kesällä/jahtia ennen ei mitään järkeä. Mitä isompi ruokinta sitä isommalta alalta kerää lintuja ja juuri näissä ylilyönneissä sitten menee näitä koko pienen järven tai merenlahukan vuoden tuotto sen siliän tien. Jos se tuotto menee,niin paha sinne on uutta kantaa perustaa. Kilpajuoksu on tullut että kellä on isoin ruokinta.Siellä käyvät ja parveutuvat normaalia aijemmin.Joku laitteli tilastoja että sorsakannat on vahvistunut....No..kukaan vähänkään järvellä/merellä piipahtanut ei tätä allekirjoita. Toivotaan ettei kannat tästä ainakaan alaspäin enään mene ettei käy kuten metsurin kanssa kävi.
_________________
par ekaa män huttiin,mutta kolmas osuki jo valioon!

[valmet 412s]

[valmet 412s]

Ai niin ja tuo ruuan määrä nyt noin mene, ei täälläpäin saa sorsia käymään yhtään enenpää vaikka kippikärryllä ajaisi viljaa rantaan.... kyllä se on paikasta kiinni.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Sigamees]

Mitä tosta kinaamaan, jos ei halua ampua ruokinnalta niin ei ammu, toki jossainpaikoin ei sitten tarttekaan ampua. Mutta niin se menee jahtihommissakin että ne jotka tekee saaliin eteen työtä, saakin sitä. Jos on tottunut käymään papavainaan luottolahdella ja saamaan sieltä "aina", niin mikä siinä, mutta ajat muuttuu.

Sama se on pienpetotouhussakin, pirusti kun tekee töitä niin saaliitkin nousee ihan kohtuullisiksi, näähän on sentään vaan lintuja
_________________
Running target!

[NoVoeHelevetti]

Omien kokemusten mukaan sorsakannat eivät ole huonontuneet vuoden -91 jälkeen jolloin aloin vesilinnustamassa kulkea. Mutta...
Omat kokemukset vesilinnustuksesta pohjautuvat pääasiassa kahteen pyyntikulttuureiltaan hyvin erilaiseen maakuntaan; Etelä- ja Pohjois-Savoon.
Pohjois-Savo
Penskana kun metsästyskortin sain oli elokuun 20. tapana jahdata yhdellä Kiuruveden parhaista vesilintujärvistä. Aloituspäivänä meni helposti se 200 laakia, toki siinä oli silloin kaakanoitkin, mutta lintua oli tuhottomasti. Olipa ala-asteen biologian kirjassakin mainittu tuo järven lahti, minkä suulla aloitusta perinteinen porukka vieläkin viettää, mainittu yhtenä hienoimmista ja tärkeimmistä savon vesilintupaikoista. Nyt hyvä jos vyöllinen paukkua menee, ja prosentuaalisesti tuossakin on enemmän kaakanoita kuin silloin penskana. Ruokinta on lähtenyt lapasesta. Kalastuskunta kieltikin sen parina vuotena, mutta seurauksena oli vain se, että porukka kaivoi omia jyvämonttuja. Ongelmana Tuolla on kirjaimellisesti kilparuokinta. Joka kulmalla on ruokinta läpi kesän, ja sorsat ovat paitsi muuttokunnossa, mutta myös suurissa satapäisissä muuttoparvissa. Ja suuri osa lähtee muutolle kyyhkyjahdina aloituslaukausten kajahtaessa. Käytännössä loput sorsajahdin aloituspaukkujen myötä. Toki jyväkasoilta lahdataan vielä ilta- ja aamulennolla kovimmissa mestoissa kymmeniä-satoja, mutta viimeistään 22.8 vesilinnustuskausi on käytännössä paketissa, ennen muuttosorsaa. Ennen ruokintakulttuurin saapumista, lintua riitti paljon ennen muuttajien saapumista. Tyhjiötä ei muodostunut.

Etelä-Savo:
Vesilintumestoina on pääasiassa rehevä lintujärvi Mikkelin kupeessa, sekä eräs Saimaan suurista selistä Puumalassa. Mikkelissä ei lähistöllä ole varsinaista ruokintaa tietääkseni. Lintua riittää aloituksesta jäiden tuloon. Käytännössä aina yhden illan tiedustelulla, viimeistään seuraavana iltana pääsee kunnon mestalle, niin että vyöllinen paukkua menee kohtuu helposti, vieläpä usein lähes laaki&vainaa periaatteella. Puhumattakaan siitä jos vesi tulvii ohrapellolle. Verrattuna pohjois-savon kilparuokintoihin (mitä itsekin olen kokeillut) iltasaalis ei kertarysäyksellä ole niin mahdotonta määrää lintua, mutta kymmenen linnun päiviä tulee helposti koko syksyn aikana useita, jopa kymmenenkin jos vaan aikaa on sorsastaa.
Puumalassa olen kantanut pahimmillaan sen kolme tonnia jyvää selkäluodolle syksyssä. Sorsaa ja kanadanhanhea on niin stnasti. Ruokinnalla kävi parhaillaan 150 hanhen parvikin säännöllisesti. Saalista saa, jos on aikaa ja huvitusta. Viime syksynä, muutin taktiikkaa. Ruokinta on mantereella niemennokassa, mihin nuo lihavat hanhenkuvatukset eivät mielellään tule. Sorsaa kulkee vaikka läpi talven, johtuen kovasta virrasta joka pitää vähintään viereisen salmen sulana. Vaan yhtään ankkaa en jyväkasalle ampunut. Vaan tuonne parin kilometrin päähän selkäluodolle, mitä ruokinnalla kulkevat sorsat pitävät turva- ja yöpaikkanaan. Samalla siinä on erittäin hienot paikat kuvastaa muuttavia vesilintuja. Mutta jyvän kannosta täällä rauhallisilla seuduilla on sellainen huomio, että jos ruokinnan aloittaa elokuun alussa, sorsat parveutuvat jo kymmenpäisiksi tokiksi. Kyyhkyjahdin aloituksen tietämissä ruokinnan aloitus riittää mielestäni. Sorsat ovat tuossa tapauksessa vielä poikuekoossa, eivätkä heti häviä muutolle. Toki silloin pitää olla maltti matkassa, eikä jahdata kuin maks. kerta viikkoon.

Joka tapauksessa vaikka syksyyn sattuu etelä-savossa yleensä jopa päivässä kymmenien tuhansien muuttavien vesilintujen syysarktika, niin kuitenkin heinäsorsia muuttaa yleensä lukumäärällisesti eniten elokuun 20-21. Ne tulevat pohjoisesta (ei idästä) ja lentävät korkealla ja kovaa kohti etelää? Mistähän ne tulevat ja mihin menevät? Vastaus ei liene känädä eikä venäjä. Suunta on varmaankin tanska kyllä.

Uskoisin että vesilintukannat voivat kohtuullisen hyvin, mutta joku järki tuohon ruokintaan kannattaisi saada, eikä syöttää niitä muuttamaan heti pois. Onneksi ihan sama mulle, kilpasyöttö ei ole multa pois, korkeintaan voin hyötyäkin jos ennen aikojaan muuttavat vahingossa pysähtyvätkin tälle perällä. Siinä kilparuokinnassa vaan tyhjennetään kuukaudeksi muuten niin hyvät sorsavedet.
Tämä teksti oli ihan omiin havaintoihin perustuvaa mutua, mutta eppäilisin ettei kovin kauas todellisuudesta heitä...

[NoVoeHelevetti]

Ps. Tänä syksynä saatan taas kantaa jyvää luodolle. Hnahia on niin pirusti taas. Karhujahdin aloittanen tälle vuotta kotikulmilla, niin sama tuo on käydä perinteistä aloitusta viettämässä ja ampua hanhenrontteja jyväkasalle. Jos ei karhutilannetta ole. Mutta sorsaruokinta tulee pysymään mantereella, ja siinä ei ammuta. Luodolle kannan hanhille evästä viikon, ammun hanhet mitä saan ja se on siinä. Turha sinne on tonnitolkulla evästä kantaa, sillä nehän syö. Ja paljon.

[pärnänen]

Taas syödään omaa nilkkaa.. Kohta ne kieltää koko metästyksen... Lintu ja eläin riepujen suojelemiseksi..

[kalmo]

[tuhola]

Jos porukka on tosiaan sitä mieltä että vesilintukannat eivät ole yhtään kärsineet nykypäivän metsästystekniikoista ja että lintua on yhtä hyvin kuin ennen niin silloin ruokinta ei aiheuta ongelmaa. Etelä-pohjanmaalla ja pohjoisella pirkanmaalla mitä olen jahdannut niin vesilintukannat ovat laskeneet rajusti. No otanta on pieni. Kannan laskun syytä en tiedä.

[NoVoeHelevetti]

[late2]

[heiluri]

Täälläkin ovat järvet elokuulla tyhjinä,sorsat häviävät jonnekkin ja niitä näkee vain suurilla ruokinnoilla,järvillä päivystäminen on mennyt pelkäksi ulkoiluksi,ruokinnoilta kuuluu ankara pauke joten kait ne siellä ovat.
Sorsastus on muuttunut rajusti ruokintojen myötä,lähijärvillä ei enää tavoita edes sitä sattumasorsaa,loppusyksyn muuttoparvia saa yritellä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[kalmo]