Metsähanhikanta

[Tervasta]

[Pohjola]

Suoraan sanottuna harmittaa tämä pölijäily niin ettei ole pitkään aikaan edes viittiny kajota hanhi aiheeseen.
Täydellistä toilailua ja eriarvoiseen asemaan saattamista nämä ajalliset rajotukset, mitään todellista estettä ei ole kiintiön määräämiseen.

vai samalla tasolla
ehkä niin, kukahan niitä on pyytäny.
viellä olis toivottu siipinäytteitä, voi pyhä yksinkertaisuus.

[vorteksi]

[Tervasta]

[Tervasta]

[koilliskaira]

Kiintiötä metsähanhenpyyntiin on toivottu ja paasattu tälläkin foorumilla jo muutamia vuosia. Sitä toivon itsekin. 2 hanhea per metästäjä olis just hyvä ja riittävä. Pyyntiajat normaaliksi. Sais täällä pohjoisen perukoillakin taas hanhea hiukan naakia. Vaan aina se mielipide kiintiöstä kaatuu siihen ettei sitä kukaan noudata ja sitä ei pysty noudattamaan. Ollaanko me metästäjät niin selkärangatonta porukkaa ettei se onnistuis. prkl.

Tuolla aikaisemmin oli ajatelmia kannan laskun syistä. metsästys, joutsen, pedot, turvetuotanto, ilmaston lämpeneminen... mielestäni hanhen pärjäämiseen vaikuttaa nämä kaikki. Osa alueittain rajummin. Kotka esimerkiksi on lisääntynyt esim viimeisen kymmenen vuoden aikana todella rajusti ja samalla hanhikanta laskenut kuin lehmänhäntä. 2000-luvun alussa kun kotkia alkoi pyöriä minunkin hanhimailla, niin joka reissulla löysi aina uuden hanhen rippeet joltain rimmenkaarrolta.

Olen myös pannut merkille, että joutsenen poikueet, jotka 2000-luvun alkupuolella oli isoja ja niitä oli paljon, ovat viime vuosina olleet olemattoman pieniä nuilla kotijängillä jossa jossa kotkat pörrää..harvemmin enää edes syksyllä on poikasia tavannut vaikka selkesti pariskunta pesimässä ollut. Taitanu kotkatkin siirtyä niihin kun hanhet on poistuneet..

Ja kotkia muuten näkee joka mettäreissulla nykysin. Parhaana päivänä olen nähny 5 eri kotkaa.
_________________
Ne on saamamiehet ja pyytömiehet erikseen...

[Pohjola]

Nyt tuli täyttä asiaa.
Joskus itekki maininnu tuosta jouttenien harventumista ainakin muutamilla seuduilla.
Selkeimmin se näky mm. kiinalaiskylän sillalla loppusyksystä, ennen tyttöjen kanssa arvuuteltiin kuka arvaa lähimmäs jouttenmäärän 2000luvun lopulla alko hiipuun määrät ja parina kolmena viimevuotena on voinu pihistää onko yhtään.

Kotkista kaamein luku on tuttavan mökin pihapiiristä nähtynä reilu 20 yhtäaikaa, muistaakseni 21 (altaalla).

[PSa/ent. Kytösavu]

Miehet puhuu asiaa. Samat kiintiöt pitää saada koskemaan koko muuttoreittiä ja talvehtimisaluetta.
_________________
pekka.salomaki(at)gmail.com

[tuhola]

+1

Mitä joutsenten määriin tulee niin minusta ne ovat vähentyneet huomattavasti verrattuna siihen mitä niitä oli esim. 5-10 vuotta sitten. Myös hanhien määrä on vähentynyt. Kotkista ja niiden syyllisyydestä en tiedä. Mutta tänä syksynä on ensimmäistä kertaa minun ketun haaskalla niitäkin on alkanut näkyä. Neljä eri kotkaa kävi hirven roippeita syömässä. Kotkien määrä on kyllä lisääntynyt, niitä näkee muutenkin aika usein ja esim. hirvenkaadolla niitä on jopa alle tunnissa. Niinkuin tyhjästä aina ilmestyisivät.

[Tervasta]

Asiapuhetta. Painostus kiintiöihin siirtymiseen pitäisi olla suurempaa, niin ne voisivat toteutua jo ensivuonna.

[Lahtaaja]

Voi olla lisääntyneellä suurpetokannallakin osuutta joutsenten vähentymiseen. Ahma, ilves tai susi, joutsen on helppo saalis maalla ollessaan jos ei nyt aivan keskellä aapasuota olla. Ilvestä ajattelisin suurimmaksi joutsentuhoksi jo ihan lukumääränsäkin takia. Mitään omakohtaista kokemusta ei muuten ole, mutta joutsenet näyttävät vähentyneen täälläkin n. 10 vuoden aikana.

[mehtään]

Kiintiö tuntuu minustakin parhaalta ratkaisulta tässä tilanteessa, saalismääriä pitäisi saada alas, ja varsinkin yhteen parveen kohdistuvan verotuksen pitäisi olla varsin maltillista, jotta näitä "koko suon hanhikannan teurastuksia" ei varmasti sattuisi (myöskään muualla kuin suomessa)

Maa- ja merikotkan palaamisella useiden alueiden linnustoon on varmasti ollut jotain merkitystä niin hanhi kuin joutsenkannallekin, mutta kuinka suurta, siitä ei taida olla mitään dataa tarjolla.
Suurpedoillakin voi jokin osuus olla, ne pystyvät ryöstämään vaikkapa joutsenen pesän ja verottamaan tehokkaasti poikueita varsinkin niiden liikkuessa maastossa (mikäli jokin suurpeto sattuu kohdalle). Ja ehkä myös sulkimisvaiheessa petojen merkitys voi olla kasvanut.

Rengasaineiston perusteella oli todettu aikuiskuolleisuuden olevan korkea, joten metsästyskuolleisuus on ainakin yksi merkittävä tekijä.

[xyxy]

Oleellista metsähanhen tulevaisuuden kannalta on selvittää kannan kokonaiskoko, ettei käy niinkuin sudella, jolla yritetään väen väkisin pitää Suomessa omaa kantaa ja arvioida ja vääntää mm. sen uhanalaisuudesta. Samoin metsähanhen erilaisten saalistajien ja metsästyksen aiheuttama poistuma tulee selvittää kokonaisuutena. Alalajienkin osalta on syytä selvittää niin kantojen kokonaiskoot ja dynamiikka.

Metsähanhikannan osalta lienee niin, että laadinnassa olevassa hoitosuunnitelmasta tulee kansainvälinen tai monikansallinen.

Tuo kotkien, maa- ja merikotkan, vaikutus hanhikantoihin on syytä selvittää. Em. kotkia onyksin Suomessa yhteensä luokkaa 3000 - 4000 yksilöä. Kotkat lienevät ainoita lentäviä petolintuja, jotka kykenevät metsähanhen saalistamaan (toki naaraskanahaukkakin...). Aivan mielenkiinnosta olisi mukava vertailla metsästyksen ja kotkien aiheuttamaa poistumaa metsähanhikannoissa.

[Tervasta]

[xyxy]

Metsähanhen suojelustatusta ei pidä muuttaa, samaa mieltä, samoin tuosta kiintiöajattelusta.

Tuossa kansainvälisyysasiassa tarkoitan sitä, että myös tuo itäinen laaja naapurimme on metsähanhineen huomioitava tulevassa hoitosuunnitelmassa. Siksi vähän vihjaisin tuon suden "hoitoon", siinä kun tuota itänaapuria ei ole olemassa, vaikka se on.