Näätäjahti

[turula]

Pystykorvia. Karhukoiraa on käytetty meillä myös.

[guassimo]

Saksanseisojaa, terrierejä ja suomenpystykorvaa olemme käyttäneet.

Pystykorva ollut siinä mielessä hyvä jos näätä on noussut puuhun --> pysyy puittavan näädän perässä.

Saksanseisoja hyvä "kaivuri" sekä saa lähes poikkeuksestta näädän kiinni ennen kuin se ehtii puuhun. Huonona puolena se, ettei hoksaa puussa olevaa näätää.

Terrieri myös hyvä kaivuu apu ja jotkut jopa huomaavat puuhunkin näädän.

[turula]

Noniin. Päivä tuli käveltyä. Kaksi näätää oli. Ensimmäinen nousi suoraan tien laidasta puuhun, eikä löytynyt sitten millään. Toinen jälki löytyi sitten pienen patikoinnin jälkeen. Aivan mahdoton jälityskeli, kun metässä ei ole lunta kuin noin sentti. Onneksi koira pelasi taas varsin mallikkaasti ja selvitti pahimmatkin jälkitarhat ja jäniksenjälkihelvetit. Välillä piti auttaa pätkimällä maastoa etupuolelta ojalinjoilta ja kuvioiden reunoilta. Viimeisen reilun puolen kilometrin matkan meni sitten suorastaan ilmiömäisesti, ja löytyi haukkumasta semmosen oikein viimeisen päälle vakionäätäpaikan, vanhan korpikuusikon, laidasta. Gps:n jälkitiedot näytti koiran kulkemaksi matkaksi 4,7km, mutta siitä kun kaikki hukat oikoo, niin olisiko joku 3,5km. Oli todella helppo komo. Alle viisi minuuttia kopistelua ja pieni naarasnäätä kimposi läheiseen kuuseen, siinä annoin puittaa muutamia kymmeniä metrejä ja koiran haukkua, ja sitten tonttiin. Viides kerta tälle talvea laskea pystäri näädän jälelle ja neljäs näätä. Ihan hyvin alkaa. Ainiin, siinä kun sitä jälittelin, niin törmäsin melko tiheässä suonlaitapusikossa karhun pesään. Semmonen 20-30m oli matkaa kun huomasin, koira touhotti mennä siitä ohi jostain 40m päästä. En tiedä onko asuttu, mutta en sitä ole siinä kyllä aikaisemmin huomannut, vaikka olen siitä lähimaastosta ennenkin karhunpesiä etsinyt ja aika monta tiedänkin. Melko pikkunen reikä hiekkapenkassa, ehkä erausmurkulan kaivanto. Voib olla viimetalvinenkin, hiekkakumpare siinä reiän luona vaan näytti kohtuu tuoreelta. Rohkeus ei riittänyt tarkempaan tarkasteluun, vaikka onhan noiden karhujen kanssa tullut puuhasteltua vaikka mitä. En halunnut Lieksan uusintaa. Jokatapauksessa, näätänpyynti on melkein parasta mitä voi housut jalassa tehdä. Tai ilman.

[JME]

Onnittelut vaan turulalle onnistuneesta jahdista! Hyvin tuntuu koira pelaavan.. Osaavan koiran kanssa mielekästä jahtailla. Miten on puista näätät koiruuvella löytynä? Ite ei kehannu näätää tänään lähteä ettimään, ku viiden päivän jälet näkyy metässä. Minkin rautoja viritellessä meni tää päivä. Onneks lupas alkuviikosta lunta, niin kerkeis vielä ennen joulun pyhiä pyyntihommiin.

[turula]

Alkuun oli vähän puusta löytyminen hankalaa. Koira kävi aina älyttömän kuumana, jos vähänkin rupesit jotakin närettä kolistelemaan ja tyhjän haukkujahan niistä tuli. Sitten oli ihan hel vetin sitkeässä lähtemään niiltä pois. Satunnaisia onnistumisia tuli, siis silleen, että koira sen aivan ite löysi. Viime talvena tais löytyä kolme tai neljä niin, ettei ollut kuin haukulle käppäillä ja lyödä näätä pesästä eräksi. Nyt sitten kolme neljästä on löytynyt puusta aivan koirien omin avuin, että kyllä siinä vaan kehitystä tulee. Toisaalta tuolla treenimäärällä pitäisi alkaa tulemaankin. Nykyään kun koira alkaa etempänä usahtelemaan, annan sille aikaa ainakin nortin verran. Tyhjä sitä on näköjään mennä usuttamaan, kun se siitä aina innostuu. Sama komolla, jos se ötökkä siellä juroo, niin kyllä se koira sen tietää ilman ukon neuvomisiakin. Aikoinaan jo edesmenneen pystärin kanssa ei sitten meinannut se puusta löytäminen onnistua sitten millään, vaikka se oli aivan ilmiömäinen linnun puustalöytöön, saati sitten oravan:). Tosin oli ukotkin vähän raakileita tähän hommaan. Saattoi sinne oksalle jäädä aika monta kultakurkkua perään nauramaan. Vaan huomenna on lepopäivä perheen parissa ja alkuviikosta taas isketään, ellei sitten ilveshomma karhukoiran kanssa vie voittoa. Mutta on pitkä vapaaviikko aikaa, niin eiköhän tuolla joku päivä näädän perässä käydä kuitenkin.

[semenee]

Maanantaina sato lunta n. 10cm. Tänään lähin töiden jälkeen näädän jälkiä hakemaan, kerkesin autolta n. 100m kun jälki löyty. Jäljitystä n. 5m ja näätä oli mennyt kuusen juurakon alle. Eli satuin ilmeisti yöjälen loppupäähän!
Autolta hakemaan lapio, kirves + rautakanki ja naapurille puhelu että tyoppas koiras..
Kerran ehdin rautakangella tökätä juurakkoon kun näätältä petti hermot ja nousi viereiseen kuuseen. Siitä sitten haulikolla alas.

Kerrankin näin helpolla, pikkunen naarasnäätä paino 790 grammaa.
Harmi vain, oli välitulppa sattunut näätän kurkkuun ja jälki sen mukainen!

Oli kyseiselle koiralle eka näätä!

Kamera taas kotona, mutta pistetään nyt raatokuva kotoa

[Matso]

Miksi ylläolevat hyvät kuvat on pilattu valkoisill laikuilla kasvojen päällä . Luulisi että kenenkään metsästäjän ei pitäisi hävetä niin paljon itseään että tekee noin saaliskuvissa! Onko tämä tota suomalaisten itsealiarvioimista . Pitäis olla ylpeä jos saa tommosen saaliin .

[JoneK]

[Matso]

Jos et kehtaa näyttää metästyskuvissa pärstääsi niin älä laita koko kuvaa nettiin . Tämä oli ajatus viestissäni .

[tiu]

[tuhola]

Voi jumankauta kun pääsisin huomenna metsälle ja tällainen keli jatkuisi niin kyllä tulisi naamattomia kuvia taas foorumille. NYT OLISI NÄÄDÄNTAPPOKELI. Puittoo jälki näkyisi, oikeat pakkasasteet, oikea vuodenaika ja kaikki... Vaan pyryttäähän se huomenna ja aamu 5.30 töihin jotta näin se menee. Taidan ruveta kohta työttömäksi täysipäivä erästelijäksi prkele.

[Panostaja]

[guassimo]

[Eräjorma86]

Itte pääsin pystykorva tyttelinkans ampuun ensimmäisen näädän tän viikon maanantaina oli kyllä hieno tunne vaikka koira ei pesään haukkunukaan, mut mukana touhussa oli.. Oli tosi nopee jäljitys vajaa 20min ja näätä alas oli niin likillä auton jättö paikkaa et auto näky pesältä kuhan sen esti löysi.. Hieno tunne se oli..

[petojen tappaja]

On se vain kevyt nuo jouset kasaan laittaa niillä virityspihdeillä, mutta en ole vielä tohtinu virittää, koska ne varmitus hakasekki löysää, kun alkaa virittämään niin ei oikein uskalla vielä