Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Säilä Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Elo 2008 Viestejä: 483
|
Lähetetty: 08.12.2009 15:47 Viestin aihe: |
|
|
Grey Wolf, mitä tarkkaan ottaen tarkoitat toispuoleisella juottamisella?
Kysymys juotoksista on hyvin mielenkiintoinen. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Grey Wolf Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Lok 2009 Viestejä: 439
|
Lähetetty: 08.12.2009 17:12 Viestin aihe: |
|
|
Säilä kirjoitti: | Grey Wolf, mitä tarkkaan ottaen tarkoitat toispuoleisella juottamisella? Kysymys juotoksista on hyvin mielenkiintoinen. |
Tahtoo sanoa, että luotipiippu on kiinni juotettuna normaalissa drillingissä yleensä yläpuolelta. Siis samalla tavalla kuin yleensä kaksipiippuisen haulikon piiput toisiinsa tai johonkin välikiskoon. Tämähän on se perussyy siihen, että luotipiipun osumapiste alkaa vaeltamaan piippujen lämmetessä. 1. laukaus on kohdallaan, mutta jo seuraava laukaus on yleensä hieman ylempänä ja siitä seuraavat nousevat yhä enemmän. Samalla voi tapahtua sivuttais suuntaista osumapisteen vaeltamista.
Haittaako tämä ilmiö vai ei ja milloin haittaa ja ketä on käsitelty edellisissä viesteissä.
On toki ns. juottamattomiakin ratkaisuja esim. Blaserilla ja Krieghoffilla, joissa kiväärin tai haulikon piippujen kuumaksi ampuminen ei vaikuta kivääripiipun osumapisteeseen. Samalla näissä on yleensä luotipiipun käynnin säätömahdollisuus.
Krieghoff käyttää muistaakseni nimitystä ThermoStabil, jonka voisi suomentaa "lämpövakaaksi" rakenteeksi.
Edit: termi olikin Thermo TS stable®
http://www.krieghoff.com/index.php?option=com_content&task=view&id=172&Itemid=139
"The newest addition to the ULTRA line is the TS-version (thermo stable) which features a free-floating rifle barrel. This technical feature makes the barrel heat-stable and allows the gun to be shot in rapid sequence without adversely affecting the grouping."
Tuo Ultra on rihlakko, mutta TS rakenne on myös Optima drillingissä:
12 Drilling Thermo TS stable®
http://www.krieghoff.de/
"thermo ts stable an aDvanCeD barrel set ConCept The point of impact of the rifle barrel does not change when it heats up from a succession of shots. Compared to conventionally soldered barrel sets, the ‘TS’ type is substantially less sensitive to ‘climbing’. It is very easy to adjust the point of impact; for example, when insert- ing or removing a insert barrel."
Eli vähemmän herkkä nousemaan... |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
kepu Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2005 Viestejä: 806 Paikkakunta: Pieksämäki
|
Lähetetty: 08.12.2009 18:35 Viestin aihe: |
|
|
Eihän tämä liene mikään drillinkien erityisongelma, eikös suurin osa rihlakoista toimi täsmälleen samoin?
Jonkin verran tätä omasta uteliaisuudestani kokeilleena vaeltaminen on ehkä hiukan harhaanjohtava termi viitaten sattumanvaraisuuteen. Esim. omassani osumapiste muuttuu puolen sentin tarkkuudella saman verran kun ampuu ensimmäisen kerran, poistaa hylsyn, lataa, ottaa uudelleen ampuma-asennon ja ampuu. Mitähän siihen menisi, ehkä vajaa minuutti. Sama juttu taas kolmannella laukauksella ja varmaan siitä eteenkin päin. En tiedä saavuttaako piippu sitten joskus semmoisen pisteen että siirtymä loppuu, ihan niin paljoa tämä kokeilu ei sitten kuitenkaan jaksanut kiinnostaa.
Hurjin juttu mitä olen asiasta kuullut oli hevosmiesten tietotoimiston väite, että jos drillinkiä pitää pakkaskelissä vartaloa vasten, siis piippu loivasti maahan päin niinkuin jänistä passittaessa, niin osumapiste lähtee jo siirtymään. Oletan kuitenkin että kai ne vaatteetkin jo jonkin verran eristävät ruumiinlämpöä, harva kai sitä ihan munasillaan pakkasessa pitkään seisoo .... _________________ Die Jagd gehört dem Volke. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
retvetti Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Mar 2006 Viestejä: 650
|
Lähetetty: 08.12.2009 19:43 Viestin aihe: |
|
|
miksa kirjoitti: | retvetti kirjoitti: | Välttämättä ei ole kiikarissa tai jaloissa mitään vikaa, mutta ajankohta huomioonottaen piippu on ollut ensimmäisellä laukauksella varsin kylmä - saattaa johtua pelkästään siitä tuo "heitto" ?
Mielestäni yhdistelmäaseiden luotipiippujen ensisijainen ja tärkein ominaisuus on se, että ensimmäinen laukaus on tähtäyspisteessä.
Tuo heitto saattaa olla pienempi 15 astetta lämpimämmällä kelillä...
EDIT: Jotkut drillingit ovat (kaliiperista riippuen) myös tarkkoja ampumaotteen muutoksesta... |
Mielestäni ei kuulosta oikein loogiselta.
- alapiipun lämmetessä se taipuu ylöspäin, tasalämpöiseen piippuun verrattuna ( piippublokin neutraaliakseli on jossakin haulipiippujen pohjan paikkeilla ).
Kylmä ilma ei tuota "vastailmiötä" koska koko piippublokki on tasalämpöinen, ainoastaan nopeuttaa kuuman piipun lämmön siirtymistä muualle. Tuossa wilkastuksen keississä osumat oli siirtyneet alaspäin.
- Odotusaika 5 min. on kylmässä kelissä taatusti riittävä, ja sisäpiippu ei varmasti seuraa loogisesti mukana ilmiötä ( jos siinä on sitä ensinkään )
Mahdollisesti on vika hakajaloissa, käytetyissä saattaa olla päälle lyöty putki aseeseen sovittamattomilla jaloilla, vai onko tämä mahdollista poissulkea ?
Myös ampumaasennon muutos voi vaikuttaa ko. tavalla.
50 millin pystyhajonta kun saattaa syntyä helposti patruunan käynnistäkin johtuen. Itsellä ei 65R:ssä ainakaan norman kokovaippa juuri tuon kummemmin käynyt. Oliko aiemmissa kokeiluissa oryxin käynti hyvä ?
Kannattaisi ehkä kuitenkin ampua hieman useamman laukauksen kasoja ilmiön selvittämiseksi, myös avoilla ja kiikaria välillä irrottaen ja aina ase samalla tavalla säkeille tukien. |
Minä taasen olen ymmärtänyt asian niin, että tietyllä lämpötilaalueella tuo piippu ikäänkuin istuu juotoksessa "suorassa", jos lämpötila laskee tahi nousee riittävästi, piippu joko pyrkii kylmetessä lyhenemään ja kuumetessa pitenemään. Koskapa piippu on tietystä kohtaa juotettu kiinni, niin se ei voi taipua kuin määrättyyn suuntaan riippumatta siitä lyheneekö vai piteneekö se.
Jos luotipiipun vaippa on eripituinen ja seinämä erivahvuinen kuin haulipuolella, niin voiko olla, että koko piippublokki vaatii pidemmän ajan kylmässä ennenkuin haulipiippujen ja luotipiipun lämpötila on samalla tasolla ???
Ts. lämpimästä kylmään vietäessä - jäähtyykö luoti- tai haulipiiput toistaan nopeammin, ennenkuin koko blokin lämpötila on samalla tasolla ??
Onko em. mainittu ilmiö edes mahdollinen - valaiskaapa asiaa, kiitos ... |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
miksa Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Jou 2004 Viestejä: 643
|
Lähetetty: 09.12.2009 21:23 Viestin aihe: |
|
|
retvetti kirjoitti: | Minä taasen olen ymmärtänyt asian niin, että tietyllä lämpötilaalueella tuo piippu ikäänkuin istuu juotoksessa "suorassa", jos lämpötila laskee tahi nousee riittävästi, piippu joko pyrkii kylmetessä lyhenemään ja kuumetessa pitenemään. Koskapa piippu on tietystä kohtaa juotettu kiinni, niin se ei voi taipua kuin määrättyyn suuntaan riippumatta siitä lyheneekö vai piteneekö se.
Jos luotipiipun vaippa on eripituinen ja seinämä erivahvuinen kuin haulipuolella, niin voiko olla, että koko piippublokki vaatii pidemmän ajan kylmässä ennenkuin haulipiippujen ja luotipiipun lämpötila on samalla tasolla ???
Ts. lämpimästä kylmään vietäessä - jäähtyykö luoti- tai haulipiiput toistaan nopeammin, ennenkuin koko blokin lämpötila on samalla tasolla ??
Onko em. mainittu ilmiö edes mahdollinen - valaiskaapa asiaa, kiitos ...
|
Tuota noin... ilmiö johtuu lämpölaajenemisesta luotipiipun lämmetessä haulipiippuja nopeammin. Missä tahansa lämpötilassa pidemmän päälle lämpöjakauma piippublokissa tasoittuu ympäristön kanssa, jolloin luoti ja haulipiiput on tasalämpöisiä ja ns. nollatilanteessa joka on aina kyseessä ensimmäisellä laukauksella.
Jos haulipiippujen lämpötila nousee nopeammin kääntävät ne vastaavasti piippublokkia alaspäin kieroksia vieden piippujen osumaa alaspäin.
Lämmön siirtyminen on sitä tehokkaampaa mitä suurempi lämpötilaero on, eli sama patruunasta vapautuva lämpöenergia siirtyy nopeammin ympäristöön ja siten myös lämpöjännitys tasautuu nopeammin.
Rihlakoissa on täysin sama ilmiö ja helposti jopa rajumpana johtuen piippublokin geometriasta.
*************
Hieman teoreettiselta tuntuu tuo kanssametsästäjien kokema ongelma
- "3 laukausta teereen" - ovatkohan arvon kollegat metsästäneet juotettupiippuisella rihlakolla/drillingillä paljonkin ja miten useasti on jäänyt paisti saamatta tämän takia ?
Koetin tuoda esille sitä että en koe 20-30 millin pystyhajontaa rivakammin ammuttaessa hallitsemattomaksi ongelmaksi. Käytännön metsästystilanteissa on usein isompiakin tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Ehkäpä kolmen ohilaukauksen jälkeen olisikin hyvä pistää pyssy mättäälle ja tupakaksi. Ja ainahan sitä voi olla hankkimatta tunnetusti ongelmallisen asekonstruktion, niin ei jää tulivoimasta kiinni tosipaikan tullen.
 |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Grey Wolf Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Lok 2009 Viestejä: 439
|
Lähetetty: 10.12.2009 10:46 Viestin aihe: |
|
|
Kuten edellä sanottu, toisia asia ei häiritse ollenkaan.
Aseen tarkkuus tai epätarkkuus on sellainen tekijä, joka yhdistettynä metsästystilanteessa olevaan usein puutteelliseen tukeen taikka ampuma-aseentoon muodostaa yhdistelmän, jossa todellinen käytännön tarkkuus voi olla liian huono linnustukseen vähänkään pidemmiltä matkoilta. Itse en halua enää mitään "tasoitusta" linnustuskivääriosastoon, mutta suurriista-aseessa tarkkuus lienee kaikilla aseilla riittävä. Linnustusdrillingiksi omalla kohdalla on tällä hetkellä markkinoilla tietääkseni kaksi vaihtoehtoa.
Joskus vuonna miekka ja kilpi oli Tikka 243, joka oli kyllä sinänsä tarkka aina kun sitä kohdistettiin vuosien varrella (luokkaa -25-30mm / 130-150m) mutta siinä esiintyi joskus aika isoakin osumakohdan vaeltelua. Syynä oli tukin vääntyminen kosteudesta ja ongelma sittemmin korjattiin.
Ennen kuin ongelma löytyi niin monet hanhet, metsot ja teeret säilyttivät henkensä hyviltäkin paikoilta. Se, että asia venyi noinkin johtui siitäkin, että asetta käytti useampikin henkilö silloin tällöin ja että kuivalla kelillä ongelmaa ei esiintynyt. Eikä 25v sitten oltu ihan täydessä aseteknologisessa "ymmärryksessäkään". Lopussa tuohon vaihdettiin uusi 308 piippu koska tarvittiin hirvikivääriä. 243 piipussa alkoi olla myös syöpymiä.
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=32034&postdays=0&postorder=asc&start=555
"Lämpölaajeneminen nostaa kivääripiipulla ammuttaessa osumia n.10-12 cm per laukaus 100m matkalla (2-4 laukausta)." |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
kepu Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2005 Viestejä: 806 Paikkakunta: Pieksämäki
|
Lähetetty: 10.12.2009 17:33 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Hieman teoreettiselta tuntuu tuo kanssametsästäjien kokema ongelma- "3 laukausta teereen" - ovatkohan arvon kollegat metsästäneet juotettupiippuisella rihlakolla/drillingillä paljonkin ja miten useasti on jäänyt paisti saamatta tämän takia ?
Ehkäpä kolmen ohilaukauksen jälkeen olisikin hyvä pistää pyssy mättäälle ja tupakaksi. Ja ainahan sitä voi olla hankkimatta tunnetusti ongelmallisen asekonstruktion, niin ei jää tulivoimasta kiinni tosipaikan tullen.
 |
No juu kyllä näitten drillinkien kanssa on tullut jo jonkin aikaa harjoiteltua. Hyvä työmies ei syytä koskaan työkalujaan, joten olet ihan oikeassa, todennäköisesti olisin töpeksinyt laukaukset ohi muullakin aseella, luoti on osunut risuun tai niin minä olen ainakin ne itselleni selittänyt. Pari kertaa tekisi kyllä mieli laittaa drillingin piikkiin kun laukaus on herkistimen takia karannut ennen aikojaan. Mutta sehän on taas näitä vanhan miehen vaivoja kun silläviisiin alkaa karkailemaan eikä siitä kehtaa sen enempää avautua näin julkisella paikalla
 _________________ Die Jagd gehört dem Volke. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 27378
|
Lähetetty: 10.12.2009 20:42 Viestin aihe: |
|
|
HYVÄ KEPU tuo kuva olis kotoinen jos toinen olis leveellä etupuulla.
Juttu kuulostaa myös tutulta. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
miksa Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Jou 2004 Viestejä: 643
|
Lähetetty: 10.12.2009 22:11 Viestin aihe: |
|
|
Kepulla on uskottavuus kyllä kohdallaan ... ja komea lehmännahka.
Kaikkein suurin ongelmahan on yleensä mikäli kalustoon ei pysty luottamaan tai käynnin eläminen on jotenkin satunnaista, mutta 10-12 cm/laukaus tuntuu paljolta ja alkaa muodostua ongelmaksi jo suurriistan kohdallakin mikäli joutuu useammin ampumaan.
Sauerissa ei ilmiö ole mielestäni näin paha, vaikka periaatteellista eroa Merkelin kanssa rakenteessa ei ole. Tosin varsinaiset "pikatulikokeilut" on jääneet vähemmälle, radalla kun sitä pyrkii kuitenkin ampumaan mahdollisimman tarkasti snellarin kanssa. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 27378
|
Lähetetty: 11.12.2009 00:31 Viestin aihe: |
|
|
Pari listapiippuista rihlaa on sattunu testattavaksi, joissa jo kolmas laukaus jokseenki hirvitaulun 1 ylhäällä. Karmee arvioida mihin millonki menee, etenki jos hieman jähtynyt. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
Lähetetty: 11.12.2009 01:01 Viestin aihe: |
|
|
Missäs ajassa pitää ampua 10 laukausta vanhan hirvitaulun kympinrinkiin rillingillä, että ostatta pitkäkaulaisen konjakkipullon? Pyssykin on jo varmaan horo kun on vuodelta -74. Ja käretkin tärisee jos ei saa huikkaa jo etukäteen. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 27378
|
Lähetetty: 11.12.2009 11:09 Viestin aihe: |
|
|
mitataanko aika kellolla vai kalenterilla,,,,
meinasitko jipottaa,,, sisäpiipulla.  |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
tommiunk Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Huh 2005 Viestejä: 154 Paikkakunta: varsinaissuomi / Satakunta
|
Lähetetty: 11.12.2009 12:04 Viestin aihe: |
|
|
Itsellä vie sauer nopeasti ammuttuna niin, että toinen laukaus +3cm kolmas noin+15 ja neljäs noin +22. Jäi hirvikoe ampumati. Ei häiritse minua metsästyskäytössä ,koska jo minuutin jäähdyttely riittää pienentämään tuota vetelyä huomattavasti. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 11.12.2009 12:58 Viestin aihe: |
|
|
... _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.
Viimeinen muokkaaja, perisofeus pvm 12.12.2009 17:02, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
wilkastus Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Elo 2005 Viestejä: 351
|
Lähetetty: 11.12.2009 13:34 Viestin aihe: |
|
|
Juu, jos aseensa käynnin tuntee, niin ampuu kokeen sitten sen huomioiden. Itsekin aiemmalla drillingillä ammuin testiksi neljä nopeaa laukausta ja tutkailin siirtymän. Sitten ammuin kaksi harjoituskoetta (hirvi) tähtäyspistettä ammunnan aikana korjaten, molemmat olisivat menneet läpi. Puolen vuoden tauon jälkeen kylmiltään hirvikokeeseen ja ensimmäisellä läpi.
Toki jos kaapista löytyy parempaa koekalustoa, niin voihan sen kokeen ampua niillä. Mikään este drillinki ei hirvikokeelle omien kokemusteni mukaan ole. Ja en todellakaan pidä itseäni kummoisena kivääriampujana.  |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|