Hirvien pakomatka kaliiperista riippuen.

[Rebe]

Kun näitä saitteja olen selannut, on selvästi kaksi joukkuetta tässä asiassa. 308:in riittävyys hirvelle. Lain mukaanhan tämä on aivan riittävän tehoinen hirvelle, mutta nämä kaksi joukkuetta 308 vs. muut kaliiperit. Kummatkaan eivät hyväksy toisella kaliiperilla ampumista ja molemmista suunnista tulee oikeastaan pelkkiä haukkumisia toisia kohtaa. "Eihän kukaan hullukaan käytä tuota hiiripyssyä", "Jos käyttää pienempää kaiperia kuin 375 niin hirvi kituu vielä pitkään ja juoksee monta kilometriä kympin laakista"," Nämä norsupyssyjen käyttäjät eivät jaksa ja uskalla harjoitella kalliiden paukkujen ja kovan rekyylin takia" yms. Olisiko kenelläkään kiinnostusta lähteä ensi syksynä tekemään tutkimusta tästä asiasta. Hirviporukka jossa olen, ei saa tänä vuonna kuin 1+1 lupaa jos valitus ei mene läpi. Eli itsellä ei mahdollisuuksia ainakaan pelkästään omilla hirvillä ole tutkimukseen lähteä. Tutkimukseen voitaisiin ottaa mukaan kaikki hirviväljät kaliperit. Tässä ensimmäinen ongelma. Väistämättä eniten tulisi 308 tuloksia koska eniten niitä suomesta löytyy. Pitäisikö tutkimus rajoiittaa esim. 20 hirveä per kaliperi. Toisaalta haittaisiko tulosten määrä. Hirvien kaatumisen ei tarvitsisi johtua omasta laukauksesta, kunhan olisi paikalla todisttamassa tilannetta. Mielestäni tärkeää ei ole osuman sijainti. Suolille ammuttuna hirvi ei heti kuole vaikka olisi kuinka iso kaliperi hyvänsä. Eli laukausten tulisi olla osuneena keuhkoille. Eri asia on keuhkojen kohta. Näin äkkiseltään tuntuisi, että mikäli laukaus osuu keuhkon reunaan niin isosta kaliperista olisi hyötyä. No asiahan mahdollisesti varmistuu syksyllä. Hirven asento ammuttaessa? Onko tämä pointti tärkeä? Jos tuloksia halutaan vertailla olisi hyvä saada tietää pakomatka(m) ja ampumamatka(m). Lisäksi olisi tärkeää, että hirveä ei ole ammuttu kuin kerran. Toinenkin laukaus saattaa tehdä jo paljon. Muistakaa kuitenkin, että älkää jättäkö laukausta ampumatta mikäli tarve vaatii. Jäiköhän vielä jotakin. Lisäilkää mitä tietoja olisi hyvä saada.

[wildmind]

Ja syystä että siis tyhjänpäiväistä nollan arvoista asiaa vänkäöämään ja tutkailemaan.. Homma kun ei ole kalibereista kiinni
Tarkistin oikein varta vasiten muistiinpanoistani olen vuodesta -78 alkaneen hirvimiesurani aikana ampunut 128 hirveä (muutama enemmänkin voi olla mahdollista, koska kaikkia ei välttämättä ole tullut merkattua) hirviä olen ampunut normi jahdissa .308, 8,2x53R, 7,62x53R, .338win mag, ja 9,3x57Mauser kalibereilla.. Uskon, että jaan mielipiteeni useimpien kokeneiden pyytäjien kaa kun sanon, että pakomatkaan vaikuttaa huomattavasti enemmän hirven vireystila, kunto yms.. seikat... ammuin kerran 15m päästä koiran haukussa seisovaa sonnia (14 piikkinen elämänsä kunnossa oleva hieno eläin) Osuma oli nappilaukaus keuhkoille... (niin tiheä paikka, ettei ollut vara hifistellä) Uros gps:llä mitattuna juoksi 249m ja laukaus oli ammuttu 9,3lla. Vastaavanlaisia laukauksia eri matkoilta yhtä läheltä ja huomattavasti kauemmas olen ampunut kaikilla mainitsemillani kalibereilla.. vastaavalla osumalla joku hirvi saattaa kaliberista riippumatta joko nyykertyä liki jalansijoilleen tai mennä muutamia kymmeniä metrejä... Keuhkolaakilla yleensäkkin menee sen 30-60m ja siihen jää.. jalansijoilleen jääminen ja pitkä pako on niitä tilastopoikkeamia joita väistämättä tulee kun otanta kasvaa...
Kaliberivalinnan perusteena en tätä pakojuoksua edes kehtaisi käyttää..sille nauraa aidan seipäätkin.. Mutta sitten on muita syitä jotka ovat huomattavasti tärkeämpiä... voin vakuuttaa yli 30 vuoden kokemuksella, että pippelin kokoon tms ei kaliberivalinnalla voi vaikuttaa, rintakarvat eivät kasva sen kummemmin tms... joku väittää, että joko mahdollisimman tavallisella , mahdollisimman isolla tai mahdollisimman pienellä kaliberilla näitä asioita savuttaa.. mene tiedä... Ne taitaa olla näitä nuorten miesten mielikuvaharjoituksia.. käytännön maailmassa vain homma on sellainen, että koiramies monestikkin valitsee 9,3n tai vastaavan , joku isojen aukeiden mies etsii pitkän matkan piiskaa.. toiset pyytää myös muuta riistaa joka vaatii kovempaa tälliä kuin hirvi, joku etsii yleiskivääriä hiirestä-hirveen joko köyhyyttään tai periaatteesta... valinnoille löytyy yleensä järkisyyt... siis jos järkisyillä valitsee..
_________________
Usu peritus hariolo veracior

[veetee]

Jep, kuten Wildmin tuumi. Lisäksi on hyvä muistaa, että suurin kaatoon vaikuttava asia lymyilee siellä kiväärin perän takana. Luodit, kaliiberit (tässä järjestyksessä) sun muut tulevat vasta sitten...

[Pohjola]

huvittavaa, mutta ehkä joskus näistä turhista testeistäkin on joku totuuden jyvä irtoaa .
Kuten edellä kerrottiin, ja lisänä, luoti kulkee puoli senttiä eristä paikasta ja tulos on päinvastainen,,,, Tottakait se on selvää että jokin valtaisa tykki tekee isompaa jälkeä jos osuu!!!! Muutaman ison aseen olen kohistellu ku äijistä ei ole ampuun???? Mitä sellaisella tekee,,, sellainen käyttäjä. Nämä on sitten taas eri juttuja, mutta viittaan siihen että jokainen valitsis itelle sopivan ja tarkoituksen mukaisen, oli mikä oli, eikä kavereille pullistellakseen.
Ja totuushan on, jos olet ollut tarpeeksi ulkona, kaatoja tulee, mutta joskus epäonnikin osuu kohdalle, oli sitten piekkari tai piiskatykki.

[Harri R.]

Laitetaanpas taas linkki tähän erinomaiseen sivustoon. Kuten sen perusteella voi päätellä, niin pelkällä kaliiperilla ei vielä pitkälle pötkitä, kun halutaan vaikkapa maksimoida verenvuodon määrä eläimessä ja näin toivon mukaan lyhentää pakomatkaa. Lisäksi siitä käy ilmi myös tuo wildmindin mainitsema fakta, että vaikka jokin kaliiperi-luoti-osumanopeus -yhdistelmä tekeekin suurta vahinkoa eläimeen, niin se ei aina varsinkaan puhtaissa lavan taakse osuneissa keuhkolaukauksissa riitä takaamaan tavallista nopeampaa kaatoa, vaan yhdistelmän edut voivat hukkua ja usein hukkuvatkin hallitsemattomien muuttujien, kuten eläimen vireystilan/osuman jälkeisen veressä olevan hapen määrän, alle.

Koska ratkaisevin osatekijä kaatotehossa on tutkimuksista huolimatta ampujan osumatarkkuus yhdistettynä riittävään riistaeläimen anatomian tuntemukseen, niin kaliiperivalinnoista sinällään on turha hiiltyä tai kinastella; jokainen käyttäköön sitä lakipykälät täyttävää vaihtoehtoa, mistä tykkää ja millä osuu hyvin.

[JoneK]

Aina herättänyt hieman skeptisyyttä tämänkin foorumin "asiantuntijat", jotka iskän hirvenmetsästyskokemuksen syvällä rintaäänellä (tai tietyn nimimerkin) kiroavat pienet, lailliset kaliiperit metsästyskäytössä.

Itse en siis hirviä metsästä, mutta välillä naurattaa kun pitää olla aina sitä vähintään elefanttilaillista kivääriä ennenkuin hirvet tippuu.

[JoneK]

prkleeen katkeileva netti

[siru8]

Itse olen ampunut hirviä kaliipereilla 308win, 30-06spring. 9.3x74r, 45-70gov. 458wm. Enemmän kuin yhden per kaliiperi ja myös eri valmistajan luoteja käyttäen. Joskus osumat ovat olleet hyviä, joskus hieman huonompia, mutta ei se kaliiperi niin paljoa vaikuta kuin se osumapiste. Tällähetkellä hirvijahdissa 9,3x74r mutta ei syynä ole kaliiperi vaan ko.ase.

[Nimrod]

Yleinen virhekäsitys on, että kaliiperit olisivat kaadon nopeudessa tai kaadon laadussa jotenkin toinen toistaan parempia tai huonompia. Kyseessä on luoti ja siihen liittyvät asiat. Kaliiperi on yleisilmaisu jolla tarkoitetaan hylsyn ja luodinhalkaisijan yhdistelmää ja määritelmää. Luoti on ainoa osa ase- ja patruunakokonaisuudesta joka koskettaa riistaeläintä ja jolla on merkitystä.

Luoti ja sen osumanopeus ovat kaadon kannalta ainoita asioita mihin metsästäjä voi asevalinnallaan vaikuttaa. Muuttujia on vielä muitakin kuten hirven koko ja vireystaso sekä luonnollisesti osuman laatu.

Eri kaliiperien keskinäiseen arviointiin vaikuttaa aivan liian paljon asiat joita ei yleensä tule otettua huomioon. Tämän vuoksi monikaan ei pääse muodostamaan selkeää mielikuvaa siitä, että miten mikäkin asia vaikuttaa mihinkin.

Periaatteessa homma menee yksinkertaistettuna niin, että eläimen kaatoon vaikuttaa pysyvän haavakanavan koko elintärkeillä alueilla, eikä mikään muu. Tähän taas vaikuttaa luodin koko, rakenne, osumanopeus, eikä mikään muu.

Seurausta tälle on se, että luotivalinnalla ja luodin nopeudella saatetaan saada aikaan niin merkittäviä eroavaisuuksia eri kaliiperien kesken, että erot todellakin vaikuttavat mitättömiltä. Itse olen tullut siihen tulokseen, että esim. huonoimmat 9,3x62 lataukset ovat helposti ohitettavissa parhailla .308 Win latauksilla! Jos homma tehdään toisin päin niin ero isomman eduksi on selkeä.

P.S. Hirvi ei muuten ole kovin hyvä indikaattori luodin toiminnassa...

[tuhola]

Allekirjoitan wildmindin mielipiteen täysin.

Yksi asia mitä olen monesti ääneenkin ihmetellyt että vaikka pakomatkoissa olisi kaliberista riippuen 10-20m ero niin mitä ihmeen merkitystä sillä on?

[Pohjola]

lisäisin kyllä rihlan nousun, vaikuttaa kyllä luodin käyttäytymiseen, ja kun nousu voi vaihdella samallakin kaliperillä, voi siihen silloin vaikuttaa valinnalla. muutoin nimrod puhuu asiaa.

[Nimrod]

Pakomatkan pituudella on metsästystavasta riippuen merkitystä joko enemmän tai vähemmän. Enemmän silloin kun metsästetään esimerkiksi peltokyttyyltä (alati suositumpi pyyntimuoto myös hirvellä) ja vähemmän silloin kun käytössä on koira tai helppo maasto. Kyse on lähinnä siitä, että miten hirvi on löydettävissä.

Havainnollistava esimerkki:

Hirvi seisoo iltahämärissä pellolla ja sitä ammutaan. Hirvi a) kuolee pellolle ja ampujan näkökenttään tai b) hirvi menee pellon reunaojaan tai c) hirvi pääsee metsän puolelle.

Tapaus a on selvä nakki ja jokainen ymmärtää, että se on tavoittelemisen arvoinen tilanne vähän joka suhteessa. Tapaus b on selkeä, mutta vaatii järeämpiä toimenpiteitä ja ehkäpä reilummin apuvoimia. Tapaus c saattaakin pahimmillaan olla sitten aika mutkikas tapaus.

Toinen esimerkki:

Koiramies ampuu koiran haukusta stressaantuneen hirven, joka painelee osumasta niin kauan, että vintti pimenee. Pakomatka on noin 200 metriä. Koira menee hirven luo ja koiranohjaaja suunnistaa paikalle koiran tutkaa hyväksikäyttäen. Tällöin on enää tuurista kiinni, että onko hirvi nurin metsästäjän kannalta otollisessa vai vähemmän otollisessa paikassa.

[MFMF]

Minulla on kokemusta tällä hetkellä 71 hirven ampumisesta, siihen lisäksi yli 200 kaurista ja peuraa. Eläimet on ammuttu eri kalipereilla (6PPC, 6BR, 6,5*55, 308W, 300WM, 300WSM, 338 WM, 338 LM, 458WM).

Kokemukseni mukaan eläimen vireys tai stressitila on ylivoimaisesti suurin pakomatkaan vaikuttava tekijä kun ammutaan rintaonteloon. Pisin pakomatka koskaan on keuhkojen läpi sydäntä nirhaisten 338 WM llä noin 15 metriltä (Nosler Partition 210grs osumanopeus 890ms) etäisyydeltä ammuttu 10 piikkinen hirvisonni. Sen oli lenkkeilijän koira ajanut liikkeelle noin 50 metriä ennen osumaa. Eläin kulki lähes 300 metriä kunnes oli täysin veretön, sillä oli mm ihan valkoinen kieli.

Paras hirvikaliberi itsekullekin on se jolla osuu niiltä etäisyyksiltä jolta aikoo hirven ampua.

[käivärä]

Minusta keskustelunavaus oli hyvä, näitä tilastoja on muistaakseni ollut Mettäkalan kymppihirvitilastoista koottunakin.

Itseäni kiinnostaisi kuulla, onko eri kalibereilla vaikutusta siihen, miten hirvi karkaa huonon osuman jälkeen, oli osuma sitten huono miehen tai olosuhteiden vuoksi. Eri asia sitten onkin, kuka näitä uskaltaa julkisesti tilittää, voihan tietty aloittaa postauksen tyyliin: "naapuriseuran pellet koetti työstää hirveä hengiltä, ja kävikin niin, että..."

Ennemmin jakaisin tilannetta osiin, kuten tuossa aiemmin on jo hahmoteltukin: kaliberi vaikuttaa paitsi hirven pakomatkan pituuteen osuman jälkeen, myös siihen, osutaanko koko eläimeen ja miten osutaan.
Hyvästä osumasta keuhkoon elukka kippaa jonkun kymmenen - parin sadan metrin säteelle, tässä on niin paljon muitakin muuttujia kuin kaliberi, että paha vetää johtopäätöksiä vain sen suhteen. Eikä kovin kiinnostavaakaan.
Enempi minua kiinnostaa se, millä edellytyksillä hirveen osutaan niin, että osuma on tappavalla alueella, luoti toimivassa kunnossa ja riittävällä energialla varustettuna.
Siis, esim. omalla kohdallani valinta on 9,3x74R tuplaluodikko, koska ko. väljyys yhdistettyinä laadukkaisiin luoteihin, jotka ovat riittävän suuria ja kestäviä taimikkoiseen maastoon (oksaosuman mahdollisuus, kohtuulliset ampumamatkat), antaa mielestäni hyvän onnistumistodennäköisyyden. Toinen piippu antaa mahdollisuuden parsia, jos vaikka se yleisin ongelma ilmenee, eli ukko nykäisee ekan kuulan väärän paikkaan.
Avoimemmassa maastossa jahtailuun valkkaisin suoralentoisemman kaliberin.

[perisofeus]

Eli kaliberilla ei ole paljoakaan väliä - hyvässä oksattomassa osumassa. Ja kun osuma ammuskellaan oikeaan paikkaan niin on aika sama onko pakomatka 30-200 m. Meidän alueella.

Itse otan 30-06:n ja Federalin 11,7g Trophy Bonded Bear Claw (seurueessa on kaksi muutakin 30-06:sta).
Yksi kaveri ottaa 270 Win ja Norma Oryx 9,7g.
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.