Metsäkanalintukantojen hoidosta

[tetri]

[eero]

[Ippetti]

Millä pystytään varmistamaan että ko.pedot on saatu MH mailta??? Tuohon kysymykseen kun saadaan vastaus tai edes jokin käytäntö joka karsisi vilunki miehiä pois niin asia menis heti ehdotus listalle..
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[eero]

[Rastinsahi]

[Hitleri]

Oiskohan tuo mahoton ajatus, että joku sille Marjakankaan Artsille vihjaisisi vaikka tästä keskustelusta? Täältähän sitä tulis uusia ideoita, joita pitäs vaan pistää vireille...
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[Rastinsahi]

[yloneha]

[Hitleri]

No se ois ihan paikallaan. Eikös Marjakangas oo aika pitkän linjan tutkija esim. noissa teerihommissa? Jos ei mies jo aiemmin ole jalkautunut näin netin välityksellä korpifilosofien ja - tutkijoiden, omien elämiensä pienten Darwinien joukkoon, niin tässähän olisi saumaa. Jos kentältä halutaan ideoita, niin tuossa edellähän niitä on jo tullut.

Lisäksi olisi keskustelulle hyvä, jos mukana olisi viimeisen päälle ammattilainen, jolla olisi esittää tuota tutkittua tietoa ja tietämystä.
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[Rastinsahi]

[topsi]

Jos foorumin porukka haluaa ihan oikeasti ideoida tuota hoitosuunnitelmaa, niin kannattaa tuoda esille asioita, joilla metsänhoitoa voidaan minimaalisin kustannuksin muuttaa metsäkanalintuja suosivaan suuntaan. Metsätalouden ollessa muutenkin myllerryksessä - saatetaan päteviin ehdotuksiin tarttua aiempaa hanakkaammin.

Metsänhoidon ulkopuolisista asioista keskustelussa on oikeastaan tullut esille vain tuo parhaiden syyssoidinten rauhoitus ja pienpetopyynnin tehostaminen (tosin sen toteutukseen hoitosuunnitelmaakaan tuskin pystyy tuomaan mitään erikoista - päävastuu on metsästäjillä).

[Ippetti]

Nämä metsänhoidolliset toimenpiteet ja yleiset kanalintujen elinympäristö vaatimukset ovat jo tiedossa ainakin MH.lla. Eri asia on se että siellä tehtäisiin jotain näillä tiedoilla. Iso pettymys tuli MH.n toimintaan tuli viime kesänä kun kiertelin etsimässä ojitettuja soita MH.n ennallistamis projektiin. Sellasia isoja ennallistamis kelpoisia soita ja poikasalueeksi kelpaavia reunavyöhykkeitä löytyi kyllä, Mutta pääsääntöisesti ne tyrmättiin seuraavin perustein. A. Ojien tukkiminen aiheuttaa vahinkoa metsätaloudelle B. Reunavyöhykkeen työstäminen aiheuttaa vahinkoa metsätaloudelle C. Tämä suo on VAPO.n varaama joten rahoja ei sijoiteta kohteeseen jonka hyöty jäisi lyhyt aikaiseksi (10-??? vuotta). Sain käsityksen silloin, että metsähallitus pelaa raakasti metsätalouden ehdoilla ja vanhojen alueiden palauttaminen on ko. puljun rakenteen takia hankalaa. Nykyään olemassa olevat soidinalueet ja merkittävät poikastuotantoalueet tulisi kartottaa ja suojella ainakin metsätaloudelta. Kun se on tehty voidaan alkaa miettimään keinoja näiden vanhojen pilattujen alueiden ennallistamisesta.

Ps. ilmoitin yli 20 potentiaalista suota ennallistettavaksi ja vain kaksi toteutettiin.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[tetri]

[Ippetti]

No alkujaan niitä kohteita oli huomattavasti enemmän. oman karsinnan jälkeen niistä jäi se 26 kohdetta jotka olivat jopa MH.lle palkatun projektihenkilön mielestä "huippukohteita". Ainahan se on hyvä asia kun tälläistä tapahtuu, siis jokin pilattu kohde saa toisen mahdollisuuden. Tämän ko.projektihenkilön mukaan oli kuitenkin käsittämätönta, että kohteiden hylky prosentti oli niinkin suuri, koska ne sijaitsivat riekon esiintymis alueen eteläosissa ja kartoituksen aikana näiltä soilta löytyi riekon jätöksiä ja muita merkkejä riekoista joita varten ko.projekti alkujaan käynnistettiin. Nyt näistä kahdesta nevasta toisen vaikutuspiirissä on riekkoja ja toisella oli teerillä pelit jo ekana keväänä.
_________________
Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa

[O_K]

En oo lukenut koko ketjua läpi, joten joku on voinut jo nämä kirjoittaa (koskee MH:n maita):

1. Puomit kaikille "pienille" mettäautoteille. Normaalissa käytössä pelkästään suuremmat tiet. Alueella ammatikseen liikkuville (mettätoimihenkilöt, rajavartiosto, poliisi yms.) avaimet puomeihin.

Rupeaisi mettästys hankaloitumaan kun ei nykyinen autoralli onnistuisi.

2. Odotellaan rauhassa 10-15 vuotta niin rupeaa olemaan elinympäristöt paremmassa jamassa. Tällä hetkellä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä lähes kaikki metsät. 10-15 vuoden päästä puolestaan nuoria- sekä varttuneita kasvatusmetsiä riittää, joten lintujen ei tarvitse silloin etsimällä etsiä puuta, mihin koiran edessä istuis. Metsät eivät kuitenkaan ole silloin vielä päätehakkuuseen kelpaavia, joten veikkaisin lintukantojen kasvavan.

Ojituksesta sama homma. Ennen 1985 ojitetut alueet rupeavat olemaan kunnostusojituksen tarpeessa. Alueilla, joilla puu ei aikanaan ruvennut kasvamaan ojituksesta huolimatta, ei kunnostusojituksia luultavasti suoriteta. Tällöin tilanne palautuu hitaasti alkuperäiseen kuosiin, jolloin linnuille tulee lisää hyviä poikueympäristöjä.

Nämä mietinnät koskevat tätä seutukuntaa, mutta tuskin tilanne on hyvin erilainen ainakaan pohjoiseen siirryttäessä.