| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Peto
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 10103
Paikkakunta: Tre/P-pohjanmaa.
|
 Lähetetty: 05.04.2024 12:23 Viestin aihe: |
 |
|
| Oskari kirjoitti: | | Peto kirjoitti: | | Johtusko siitä, ettet ole ikinä pikkusorkalle sopivaa lyijykuulaa testannutkaan? Muuten en usko. |
Mikä on sopiva lyijykuula?
Ja kaikkea sorkkaa aina ampunut samalla kikkareella, ihan hyvällä lopputluloksella ja otanta riittävä |
Semmonen mikä aukeaa siinä menopuolen nahassa, eikä vasta kropasta poistuessa.
Esim. Sierra Gameking, 9,7 g Superhammerhead ym. helposti avautuvat riittävällä nopeudella.
Eron kupari kuulaan huomaa siitä, että tuollaisella lyijypaukulla käytännössä kaikki elukat jäävät paikoilleen keuhkolaakilla.
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
JokuUkko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007
Viestejä: 8412
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 05.04.2024 12:56 Viestin aihe: |
|
|
| Oskari kirjoitti: | | JokuUkko kirjoitti: | | No kumpiko lapa oli irti? Oliko menny eka puikkona läpi ja sitte viime hädässä auennu kunnolla just ulos tullessa... |
Kummalta puolelta se lyijykuula särkee ulos tullessaan? |
Toimiva kuula lyö painetta ja särkee jo sisälle mennessään kudosta osuman ympäriltä. Kova kuula tekee vaan reiän ja aukee vasta ku saa riittävästi vastusta. Kaikki kuulat rikkoo lavan ulostullessaan, jos sattuvat lavasta ulos tulemaan. Siihenki varmasti elukka jo kuolee. Mut siihen kaadon nopeuteen varmasti vaikuttaa, et millast jälkee se kuula teki konehuoneessa ennen ku tuli siitä lavasta ulos... ymmärtää ketä haluaa... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Heero
Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2021
Viestejä: 2209
|
| Lähetetty: 05.04.2024 15:13 Viestin aihe: |
|
|
| Ainakin omat 308 kupariluodit ovat peuran vasassa tehneet rintaontelossa tulopuolelle isomman reiän kuin menopuolelle. Eiköhän ne silloin kauriillekin toimi. Sako Powerhead (Barnes tsx), Lapua Naturalis ja Sako Blade. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Oskari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004
Viestejä: 4221
|
| Lähetetty: 05.04.2024 16:51 Viestin aihe: |
|
|
| JokuUkko kirjoitti: | | Oskari kirjoitti: | | JokuUkko kirjoitti: | | No kumpiko lapa oli irti? Oliko menny eka puikkona läpi ja sitte viime hädässä auennu kunnolla just ulos tullessa... |
Kummalta puolelta se lyijykuula särkee ulos tullessaan? |
Toimiva kuula lyö painetta ja särkee jo sisälle mennessään kudosta osuman ympäriltä. Kova kuula tekee vaan reiän ja aukee vasta ku saa riittävästi vastusta. Kaikki kuulat rikkoo lavan ulostullessaan, jos sattuvat lavasta ulos tulemaan. Siihenki varmasti elukka jo kuolee. Mut siihen kaadon nopeuteen varmasti vaikuttaa, et millast jälkee se kuula teki konehuoneessa ennen ku tuli siitä lavasta ulos... ymmärtää ketä haluaa... |
Oletko oikeasti ampunut yhtään sorkkaelukkaa?
Tässä reilun 35v aikana jokunen sata tullut käsiteltyä, jokunen ammuttuakin.
Kuten edellä niin hienosti pelaa cu-kuula ja elukat kuolee |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Oskari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004
Viestejä: 4221
|
| Lähetetty: 05.04.2024 16:52 Viestin aihe: |
|
|
| Peto kirjoitti: | | Oskari kirjoitti: | | Peto kirjoitti: | | Johtusko siitä, ettet ole ikinä pikkusorkalle sopivaa lyijykuulaa testannutkaan? Muuten en usko. |
Mikä on sopiva lyijykuula?
Ja kaikkea sorkkaa aina ampunut samalla kikkareella, ihan hyvällä lopputluloksella ja otanta riittävä |
Semmonen mikä aukeaa siinä menopuolen nahassa, eikä vasta kropasta poistuessa.
Esim. Sierra Gameking, 9,7 g Superhammerhead ym. helposti avautuvat riittävällä nopeudella.
Eron kupari kuulaan huomaa siitä, että tuollaisella lyijypaukulla käytännössä kaikki elukat jäävät paikoilleen keuhkolaakilla. |
Luitko mitä edellä kirjoitin? Accubond, vieläpä lr malli niin todella karua jälkeä, ei mitään järkeä ampua syötävää riistaa moisilla |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007
Viestejä: 8412
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 05.04.2024 17:10 Viestin aihe: |
|
|
Nii et ku omat argumentit loppuu ni alkaa toisen kokemuksen arvostelu  oikein! en oo montaa sataa ampunu mut yli 50 peuraa ja saman verran kauriita kumminki. Just jahtipäiväkirjaan viimiset merkkasin. 90-luvun alusta asti jahdeissa ollu ni jotain kokemusta ehkä kertyny. Ei tietty mitään verrattuna tommosiin suurmestareihin...
Mulla on kupari käytössä kummassaki 30-kaliiberisessa. Toimii ku on pikkusorkalle sopiva kuula. Jos liian kova kuula niin juoksee pitkälle. Sama tilanne se on lyijyisillä. Siellä vaan on ehkä suurempi osa niitä hieman pehmeämmän puoleisia... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Oskari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004
Viestejä: 4221
|
| Lähetetty: 06.04.2024 07:20 Viestin aihe: |
|
|
| JokuUkko kirjoitti: | Nii et ku omat argumentit loppuu ni alkaa toisen kokemuksen arvostelu oikein! en oo montaa sataa ampunu mut yli 50 peuraa ja saman verran kauriita kumminki. Just jahtipäiväkirjaan viimiset merkkasin. 90-luvun alusta asti jahdeissa ollu ni jotain kokemusta ehkä kertyny. Ei tietty mitään verrattuna tommosiin suurmestareihin...
Mulla on kupari käytössä kummassaki 30-kaliiberisessa. Toimii ku on pikkusorkalle sopiva kuula. Jos liian kova kuula niin juoksee pitkälle. Sama tilanne se on lyijyisillä. Siellä vaan on ehkä suurempi osa niitä hieman pehmeämmän puoleisia... |
Niin tyhmä kommentti että oli pakko kysyä, meinaatko että noi valmistajat turhaan suunnitellut noita muokkautuvia luoteja?
Osumapuolella on painetta jo liukkaallakin ammuttaessa.
Ja kuten aiemmin niin kauris on niin hento jotta menee läpi kuin paperipussista.
Kuitenkin ruhoista näkee että kuula on auennut. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007
Viestejä: 8412
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 06.04.2024 08:54 Viestin aihe: |
|
|
Tottakai ne suunnittelee luoteja. Mut eri luoteja eri käyttötarkoituksiin. Ei kaikki kupariluodit oo osumassa käytökseltään samanlaisia. Joku luoti on herkempi ja aukee nopsaan. Toinen taas jäykempi ja läpäisee paremmin ku eka. Sama se on lyijyllisissä. Itte joskus latasin 308iin barnesin ttsx 165 grainisia. Ko luoti on tarkoitettu 300 wm nopeuksiin. Seurauksena pitkiä juoksuja ja epämääräisiä osumakäyttäytymisiä ku ei luodit auennu kunnol 
No joku voi olla tyytyväinen ja hyväksyä et välillä juoksee 200 m. Ittellä se monessa paikkaa kasvattaisi saaliin menetysriskiä ihan liikaa. Siksi itse olen ladannu 500 m/s lähtönopeuksiin suunniteltuja kupariluoteja 308: n nopeuksiin. Jotta avautuminen on mahd räväkkä. Mulla ne on kyllä toiminu tosi hyvin omasta mielestä... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007
Viestejä: 8412
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 06.04.2024 09:01 Viestin aihe: |
|
|
| Mut se on nimenomaan peuralle ja kauriille. Ei sillä hirveä uskaltais ampuu! Tuskin läpäisy riittäis ja tulis pitkä juoksu. Siihen on eri luodit... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Oskari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004
Viestejä: 4221
|
| Lähetetty: 06.04.2024 09:10 Viestin aihe: |
|
|
| JokuUkko kirjoitti: | Tottakai ne suunnittelee luoteja. Mut eri luoteja eri käyttötarkoituksiin. Ei kaikki kupariluodit oo osumassa käytökseltään samanlaisia. Joku luoti on herkempi ja aukee nopsaan. Toinen taas jäykempi ja läpäisee paremmin ku eka. Sama se on lyijyllisissä. Itte joskus latasin 308iin barnesin ttsx 165 grainisia. Ko luoti on tarkoitettu 300 wm nopeuksiin. Seurauksena pitkiä juoksuja ja epämääräisiä osumakäyttäytymisiä ku ei luodit auennu kunnol
No joku voi olla tyytyväinen ja hyväksyä et välillä juoksee 200 m. Ittellä se monessa paikkaa kasvattaisi saaliin menetysriskiä ihan liikaa. Siksi itse olen ladannu 500 m/s lähtönopeuksiin suunniteltuja kupariluoteja 308: n nopeuksiin. Jotta avautuminen on mahd räväkkä. Mulla ne on kyllä toiminu tosi hyvin omasta mielestä... |
Onko joku väittänyt että luodit olisivat samanlaisia?
Jos et vieläkään hoksannut niin kauriin kohdalla hankala löytää hyvin avautuva luoti mikä ei tee rivoa jälkeä, vielä jos ei menopuolella ota kylkiluuhun...
Itselläni ei ole noin pitkälle juossut ja sen verran otantaa useammalla kuulalla.
On myös tallessa muutama sekä lyijyllisellä ammuttu että cu mutta ei osaa tänne laittaa.
Hirveen ammuttu lyijyllinen mikä ei juurikaan ole toiminut vaikka etuviistoon rankaan ammuttu .
Itse lataan isot vauhdit ja avautuu kyllä |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007
Viestejä: 8412
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 06.04.2024 11:41 Viestin aihe: |
|
|
Minkään elukan kohdalla on hankala tehdä hyvin avautuvaa luotia, joka ei pilaa lihaa ja tee rivoa jälkeä. Ku ei sellaista voi edes olla. En ymmärrä miten luoti voi tehdä rajua kudosvauriota tuhoamatta sitä kudosta  Mut ehkä mä en sit vaan ymmärrä... mulle on ihan sama meneekö lihaa hukkaan kauriista 200 g vai kilo. Jos loppuu ni ammun yhden lisää. Mulle pääasia on että eläin löytyy sulan maan aikaanki mahd läheltä ja helposti... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
EAn
Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Syy 2010
Viestejä: 646
Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
| Lähetetty: 06.04.2024 12:44 Viestin aihe: |
|
|
| Oskari kirjoitti: | (snip) niin kauriin kohdalla hankala löytää hyvin avautuva luoti mikä ei tee rivoa jälkeä, vielä jos ei menopuolella ota kylkiluuhun...
Itselläni ei ole noin pitkälle juossut ja sen verran otantaa useammalla kuulalla.
On myös tallessa muutama sekä lyijyllisellä ammuttu että cu mutta ei osaa tänne laittaa.
Hirveen ammuttu lyijyllinen mikä ei juurikaan ole toiminut vaikka etuviistoon rankaan ammuttu .
Itse lataan isot vauhdit ja avautuu kyllä |
Noista mun neljästä keissistä kolme oli kauriita, mutta yksi sellainen n. 50 kg ruhopainon peurapukki. 150 m etäisyydeltä tappiin ladattu (.30-06) 150 gr TSX tiukasti lapojen takaa läpi. Meni kartasta mitaten linnuntietä yli 250 m. Ihan reilu ulostulo ja roiskuen verta jäljillä.
Kuvaa en jokusen vuoden takaisesta peuratapauksesta helposti löytänyt, mutta osuma hyvinkin tarkkaan samanlainen kun tässä "200 m kauriissa":
Sama kauris: reikä melko lailla keskellä keuhkoja (kuva vasta seuraavana päivänä, poikkeuksellisesti tiheän kuusikon ansiosta säilyneestä ja jäätyneestä suolikasasta):
Näitä "poikkeavan hitaita TM" (yli 30 s tai 200 m) kaatoja on itsellekin osunut vastaan niin vähän, että en ihmettele, vaikka Oskari ei olis yhteenkään törmännyt. Nää omat keissit lähinnä kertoo, että näinkin voi sattua, esiintymistiheydestä neljä ei kerro vielä oikein mitään. Aika monen asian pitää osua kohdalleen, että noin pieni reikä keuhkoille tulee. Vaikka sirpaloitumattomilla monoilla ampuisi, niin kun lähtöjä on paljon ja ampumamatka lyhyt, niin tuskin sattuu koskaan.
| Oskari kirjoitti: | Osumapuolella on painetta jo liukkaallakin ammuttaessa.
Ja kuten aiemmin niin kauris on niin hento jotta menee läpi kuin paperipussista.
Kuitenkin ruhoista näkee että kuula on auennut. |
Juu, tuottaa se ”liukaskin” painetta ja luoti voi auetakin, mutta on eri asia, millaiseen pysyvään haavakanavaan se riittää. Tässä hiukan itselle maallikkona muodostunutta käsitystä modernista maaliballistiikasta. Tämä lienee valistuneelle kansanosalle tuttua kauraa. Pohjalukemistona kiinnostuneille avoimesti jaosta löytyvä Facklerin klassikko vuodelta 1987, jossa kumotaan joitain vieläkin ajoittain pintautuvia myyttejä:
What’s wrong with the wound ballistic literature, and why
https://www.rkba.org/research/fackler/wrong.html
Tiivistäen: jos keskushermostoa ei vahingoiteta, tajuttomuuden ja kuoleman aiheuttaa aivojen happivaje, jonka taas saa aikaan verenvuoto. Verenvuodon taas aiheuttaa pysyvä haavakanava. Kirjallisuudessa on usein yliarvioitu väliaikaisen haavakanavan ja luodin nopeuden tehokkuutta.
Luodin haavoittamismekanismit ovat murskaaminen (crushing) ja väliaikaisen haavakanavan aiheuttama venyminen (stretching) ja siitä seuraava repeily. Murskaaminen tapahtuu luodin koskettaessa kudokseen. Venymistä tapahtuu, kun kudoksessa kulkeva luoti avaa siihen kavitaation aikaansaaman väliaikaisen haavakanavan (videoissa ballistiseen gelatiiniin ilmaantuva, usein näyttävän kokoinen kupla, joka sitten lysähtää kasaan.) Kavitaation voimakkuuteen vaikuttavat luodin nopeus ja otsapinnan laajuus ja profiili (tähän trumpettisoolo).
Väliaikaisen haavakanavan venyttämässä kudoksessa tapahtuu sen joustavuudesta riippuen repeytymistä. Esim. maksa on vähemmän joustavaa tavaraa, mutta paha kyllä keuhkot ja verisuonet hyvinkin joustavia. Kudosten joustavuudesta johtuen haavoittamismekanismina venyminen ja sen aikaansaama repeytyminen on paljon tehottomampaa kuin murskaaminen – saati sitten leikkaaminen, vrt. nuolen leikkurikärki.
Sirpaloituminen lisää luodin kosketuspintaa kudokseen ja näin laajentaa pysyvää haavakanavaa. Kuten Fackler mainitsee, väliaikaisen haavakanavan ja sirpaloitumisen synergia lisää sitten suuresti kudoksessa aikaansaatua vahinkoa, kun sirpaleiden heikentämä kudos venyy ja repeilee paljon ehjää helpommin (suomeksi, nopea ja sirpaloituva luoti on parhaimmillaan aika pommi).
Hallitusti laajeneva, koossa pysyvä luoti tekee siis murskaamalla suunnilleen halkaisijansa kokoista reikää ja laajempi haavakanava on väliaikaisen haavakanavan tuottaman venymän ja repeilyn varassa. Haavakanavaprofiilissa näkyy alun kaulan (neck; yleensä lyhyt, vielä laajenemattoman luodin aikaansaama kapeampi osuus; esim. Pedon Scenar-kokeilussa luultavasti haavakanava kauriissa oli lähinnä tätä kaulaa: reikäpäisillä tarkkuusluodeilla – pieni kärkireikä, ei muovi/alumiini-inserttiä - avautuminen tyypillisesti alkaa vasta viiveellä luodin kaatuessa tai kärkiontelon romahtaessa) jälkeen laajempi, auki lävähtävän (otsapinta-ala ja sen muoto) ja vielä nopean luodin tuottama osuus, joka hidastuvuudesta riippuen kapenee murskaamalla aiheutettuun pitkään, kapeaan häntään. Jos nopeutta ja/tai otsapinta-alaa jää puuttumaan, laajempaa haavakanavaa esim. joustavassa keuhkokudoksessa ei tule käytännössä ollenkaan. Em. ballistic gel -videoita tiiraillessakin näkee hyvin, että nää laajenevat, koossa pysyvät luodit tyypillisesti aukeavat kerralla lopulliseen halkaisijaan. Lyhyt läpäisy ja äkillinen lävähdys auki.
Käytännössä edellinen tarkoittaa, että esim. 6BR:stä ammuttu varsin hidas, mutta sirpaloituva, pitkä ja pehmeä 108 gr ELD-M tekee vähäisillä jouleillaan hyvän kokoisen, rintakehän läpi ulottuvan pysyvän haavakanavan vielä (ainakin) 300 m etäisyydellä (tod. näk. siihen etäisyyteen asti, jossa osumanopeus vielä riittää sirpaloitumiseen). Haavakanava on myös varsin samanlainen 50 m etäisyydellä, koska lähdöt ovat vaatimattomat. Vastaavaan haavakanavaan pitää 100% jäämäpainon laajeneva luoti lykätä matkaan melkoista kyytiä (tai laajentunutta halkaisijaa pitää olla reilusti enemmän) ja kun vauhti laskee, laajempi haavakanava keuhkoissa voi jäädä puuttumaan lähes kokonaan. Läpäisy ei sinänsä kauriissa tai peurassakaan (kapeita ovat isotkin pukit rintakehän kohdalla) ole ongelma, joten hyvin samanlainen reikä tulee keuhkoille kevyellä ja painavammalla luodilla, jos osumanopeus ja laajentunut otsapinta-ala ovat samat. Ulostulo ja verijälki voi painavammalla toki olla parempi säilytetystä läpäisynopeudesta johtuen.
Ite tykkään kauriille ja peuralle luodista, joka tekee luotettavasti suht ison haavakanavan. Ei tartte olla aina paikalleen pudottava pommi, lihan takia ammun ja pommi toisi aina välillä hävikkiä liikaa. Jos haluan pudotuksen paikalleen, nostan osumapistettä lähemmäs rankaa. Toistaiseksi kokeilemistani luodeista oman maun mukaista toimintaa oon löytänyt lyijyluodeista 9,7 g Ballistic Tipistä (.308) ja ELD-M:stä (6 mm 108 gr; kauriille myös .223 73 gr), toisin sanoen suht pitkistä ja pehmeistä, bondaamattomista keskinopeuksisista muovikärkisistä. Monoista Barnesin 110 gr TAC-TX on ollut hyvä lähietäisyyksiltä lähes 1000 m/s nollakasista ammuttuna. Lähietäisyyksiltä menettää petaalinsa, ts. sirpaloituu.
Jonkinlainen valaistuminen on tullut tuon haavoittamismekanismin ja tarvittavan energian suhteen. Koossa pysyvillä luodeilla taidetaan kompensoida sitä, että sitä energiaa on käytössä normipesityksillä kauriille ja peuroille ylenmäärin. Ns. optimiluodilla jollain kolmenollakasilla voisi peuran etupään räjäyttää taivaan tuuliin. Raskas 6BR sopivalla tukilla ja vaimentimella on sellainen rekyylikäyttäytymiseltään (idea kopsattu PRS:stä/Nimrodilta), että luodin osuman elukan kylkeen voi katsoa kuin tietokonepelissä kiikarin läpi yli 20 x suurennoksillakin ja ei tarvii arvailla rekyylistä palaamisen jälkeen, että mitä tapahtui. Jos kauriista voi mitään päätellä, tuo .223 73 gr ELD-M olisi lain salliessa vallan mainio yhdistelmä peuroillekin.
Mun tarvinnee siis lähteä etsimään ja kokeilemaan sirpaloituvia lyijyttömiä (tarve tässä tarkoittaa yhä hifistelyn tarvetta, kyllä sitä lihaa oikeasti tekis lähes millä vaan). Omasta hyllystä löytyykin jo Lehighin Controlled Chaosta (irrottaa petaalit). RWS:llä tais olla jotain tinakärkistä ja DRT Technologiesilta löytyisi wolframipuristeytiminen, saatavuudesta ei tietoa. Toiveissa ois ELD-M:ää vastaava korkean BC:n herkästi sirpaloituva ja pituuden ansiosta silti hyvin läpäisevä puikko. Itse toteuttaisin sen tulevaisuuden Sako Long Bladen (hinnan takia monometallisen) jotensakin niin, että pituutta/BC:tä olisi rihlannousut huomioiden mahdollisimman paljon, kärjestä irtoaisi esiheikennettynä 4 tai 8 murenaa (petaalin pätkää) ja loppu pitkästä luodista vielä aukeisi puoliksi samoin esiheikennettynä, mutta kiinni pysyvinä leikkaavina petaaleina kohtuullista ulostuloa varten. Saattaa toki olla helpommin sanottu kuin tehty. Hinnakkaampi, mutta ehkä teknisesti helpompi ratkaisu voisi olla Partition- tai oikeammin ehkä Rhino -tyyppinen, jossa kärkiontelo olisi täytetty juuri jollain tinalla tai kovemman metallin hajoavalla puristeella ja loppuosa avautuisi petaaleiksi. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007
Viestejä: 8412
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 06.04.2024 13:09 Viestin aihe: |
|
|
| No toi keuhko näyttää just siltä ku olis sukkapuikolla tökätty. Ei ihme jos vähän juoksentelee... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
leverman
Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Syy 2005
Viestejä: 1300
|
| Lähetetty: 06.04.2024 13:42 Viestin aihe: |
|
|
| Jos kauris juoksee osumasta 200 metriä, on vaihtoehtoja kaksi: osuma on jossain #*#**ssä tai luoti on täysin sopimaton tehtäväänsä…ainakin itse lopettaisin heti tuollaisen luodin käytön. Kauriita on tullut kaadettua kaksinumeroinen määrä, pakomatka laukauksesta on keskimäärin 0 metriä, pari on hoiperrellut jokusen askeleen. Aseena on aina ollut se surkeaksi usein määritelty .308… ja luotina usein Accubond, josta joku aiemmin kirjoitti ettei sovi syötäväksi riistalle. No kyllä sopii. Kaikki elukat on ammuttu suoraan sivusta, en ammu kulmalaukauksia, jos ei käänny sivuttain niin annan mennä ja yritän huomenna uudestaan. Accubond aukeaa hyvin ja ulostuloreikä on aina yli 5-senttinen, joskus paljon isompi. Mutta mitä väliä? Saalista ei tarvitse etsiä kun se kaatuu sijoilleen, ja jos pari-kolmesataa grammaa kylki/tai lapalihaa hajoaa, so what? Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia. Toinen hyvä luoti, jolla otukset putoavat paikalleen, on myös edellä mainittu 9,7 g Super Hammerhead. Sillä on ammuttu yli 20 sikaa, eikä näitä ole tarvinnut lähteä pimeässä metsästä haeskelemaan…kaipa niitä hyviä kupariluotejakin on, pitää tutkia asiaa kun niitä luultavasti on joskus pakko alkaa käyttää. Joku myös mainitsi tuolla aiemmin Oryx-antiloopin sitkeähenkisyyden. Itsekin olen siitä usein kuullut, mutta oma kokemus kertoo muuta, tosin otantaa on vain yhden keihässarven verran. Joka tapauksessa suoraan sivusta 90 metriltä .300 Win magilla ammuttu 165-grainen Noslerin muovikärki pudotti otuksen kuin lekalla lyötynä, eikä se siitä noussut, takajalat nytkivät vähän…ei vaikuttanut kyllä yhtään samankokoista hirveä sitkeämmältä. Sillä, mihin luodin sijoittaa on ehkä enemmän merkitystä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
EAn
Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Syy 2010
Viestejä: 646
Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
| Lähetetty: 06.04.2024 15:36 Viestin aihe: |
|
|
| Ollari kirjoitti: | | Hyvää pohdintaa! Jos tuota tutkimuspuolta miettii, niin oiskohan hedelmällisintä ottaa sitten tarkasteluun just niitä äärijuoksuja, oisko niitten esiintymistodennäköisyys tilastollisesti merkittävästi isompi jäykillä luodeilla. Tuntuisi loogiselle. Jos ei kesmimääräisiin kuolinjuoksuihin saa merkittävää eroa aikaan millään kohtuullisilla otannoilla. |
Kiitos itsellesi, mukava nähdä empiriaan ja tilastolliseen analyysiin pohjautuvaa asiaa näissä keskusteluissa. (Muita alueita, joissa tälle olisi tarvetta, olisi aseiden käynti ja jälleenlatauksen pikku kikkailujen todellinen toimivuus...)
Juu, omien kokemuksien pohjalta äärijuoksut ois ihan kiinnostava kohde. Muuten ei hirvistä ja kupari vs lyijy -vastakkainasettelusta paljoa jää nokan koputtamista tuolla asetelmalla. Vielä kiinnostavat pienemmät elukat ja sirpaloituminen vs sirpaloitumaton, jos artikkeleja löydät.
Valmistusmateriaaleista sinänsä voinee todeta, että muuten toissijainen seikka, mutta lyijyttömistä lienee vaikeampi/kalliimpi valmistaa pikkusorkille sopivan räväkästi toimivia.
| äRPee kirjoitti: | | Jos haluaa verrata jousen ja tulikepin kuolinjuoksuja, se pitää tehdä aikaa mittaamalla, kuten ehkä muuten... 30 sekuntia täyttä adrenaliinikiitoa on vähän eri, kuin kappasmikäsekainalossakutittaa-tyyppinen "juoksu" samassa ajassa. Valitse itsellesi mieleinen sekuntimäärä. |
Tästä samaa mieltä. Vaimenninaseella ja varsinkin kauempaa jäävät väliin vastaavasti ihmettelemään. Oiskohan jossain 5-10 s välillä se aika, jonka itellä pikkusorkka on maksimissaan ollut tolpillaan ns. kunnon reikä (5 cm?) keuhkoilla. Jos sen aikaa menee kovaa, toteutuu omienkin kokemusten mukaan tuo JokuUkon mainitsema 100 m:
| JokuUkko kirjoitti: | Voi olla mut on 200 m pirun pitkä matka. Esim kevätpukkijahdissa metsäpillityksessä se on löytymätön elukka ilman koiraa...
Kunnolla aukeevalla luodilla voi joskus mennä 100 m. Jos aukee kunnolla niin ei kyllä mee 200 m. Lihansäästöluodilla kyllä menee... |
Ketjun otsikkoon palatakseni, hifistellään nyt vähän osumakohdillakin.
Vihreä soikio: oma suosikki, jos olosuhteet edes kohtuulliset (ei liian kaukana, ei liian pimeä). Reikä yläkeuhkoilla eli veret rintaontelossa, ranka saa sen verran damagea, että eläin putoaa sopivan räväkällä kuulalla paikalleen. Tällä alueella mielestäni näkyy luodeissa eroja. Fileet silti ehjät; rankaan kunnolla osumalla entrecoteet kärsii. Lavat ehjät.
Punainen pieni ympyrä tai sen etureuna on suunnilleen se perustähtäyspiste itellä vaikeimmissa olosuhteissa (etäisyys, valo). Eniten marginaalia joka suuntaan. Yleensä varma rasti ja normi 20-60 m pakojuoksu kohtuullisesti toimivalla luodilla, paikalleen on pudonnut yhtään useammin vain räväkimmillä käyttämilläni. Tälle osumaalueelle sijoittuvat toisaalta nuo kuvaamaani neljä poikkeavan hidasta kaatoa kovilla luodeilla. Lavat ehjät, välillä takareunan lihaksesta saa hiukan leikata.
Keltainen ympyrä: hiukka alaeteen edellisestä, niin kovemmallakin luodilla sydämen yläosan isot suonet ottavan hittiä ja ei varmaan koskaan oo mennyt edes sitä sataa metriä. Pimeässä kammoan yhtään alas ampumista; omien haaskakokemusten lisäksi oon ollut jäljittämässä aika monia muiden rintalastaan ampumia sorkkaelukoita.
Sininen kolmio: kenttään yleensä heti. Tähän nuo "hallitusti laajenevat monometalliluodit" sopii varsin hyvin, mitä varta vasten olen testaillut. Luunkappaleet lisäävät tehoa ja tekevät välillä kyllä jälkeä, mutta usein yllättävän siistillä ruholla selviää, kun juoksun levittämä vertymä puuttuu. Heikoilla lyijyluodeilla aika sietämätöntä lyijymuru/luunsirpale/jauheliha -mössöä.
Pimeällä/hämärällä en ammu lumikelilläkään pitkälle, ehkä 100 m maksimi, mieluummin paljon vähemmän. Haaskajahtikokemus on takonut nöyryyttä kalloon. Kun värit alkaa hävitä, häviää myös kyky havaita liike välittömästi (silmän tappi/sauvasolut?). Valoisalla ihan eri homma ja itellä ainakin jokunen paikka, jossa kyky ampua +200 m vähentää istumiskertoja ja nostaa valoisassa ammuttujen osuutta huomattavasti. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
