perämoottorin potkuri/eväsuoja

[JyrpäJooseppi]

Jep, on tullut luettua tuon jänistyypin jutut. Aika sinnikäs kaveri väsäämään. Jonboat on vähän väärä tyyppinen vene minulle kun jokiveneellä oppinut puljaamaan niin vastaavan tyyppinen olisi minulle paras eli aika pitkä ja kohtuu kapea.

Juu ja niitä perhanan kompromisseja joutuu tekemään. Jos tyytyisi pieneen sähkömoottorin tai muutaman hepan perämoottoriin niin ois paljon yksinkertaisempaa kaikki ja paljon "löyhempi" tai keveämpi kestäisi olla.

Ois tarkoitus tehä vähä samanlainen ratkaisu kuin sneak tai duckboateissa Amerikan maalla eli paneelit tai kansi tulee kiertämään laitoja.


Eli vähän niinku tuohon tyyliin mitä kuvassa.
Tarkoitus että kamina, teltat sun muut saisi jemmattu laitoja kiertävän kannen alle. Keulasta perään 800mm leveä tulee sisätiloista. Kakkoskaaren kohdalle yläkaarikin jotta tulee vääntöjäykkyyttä kun muuten avonaisen C'een muotoinen runko on. Peräosaan pitää joku vastaava lisätä myös. Kakkoskaaren etupuolelle ei tule kantta vaan syvennetty allas jotta sillä voi seisoa ja rantautuminen helpompaa.

Loputon suo vaan tämä suunnittelu Aloin sivuprofiilia piirtämään niin hokasin että joudun uudestaan kaaret piirtämään. Pitänee nostaa perälaudan korkeudelle sisäpuolella oleva 800mm reunat

[JyrpäJooseppi]

Kyllä sitä vaan täytyy myöntää ettei sitä tarpeeksi tiedä veneensuunnittelusta
Mutta eihän tietämättömyys ole este suunnittelulle
Olen tässä yrittänyt yksinkertaistaa suunnitelmia jotta ois helpompi tehdä, Vesimäkärän suunnitelmissa näky jäykisterimat olevan 275mm jaolla joten kavensin peräosan jotta samoilla rimoilla saa peräosan jäykistettyä ja ne samalla muodostavat pohjan laita rimat.



Nyt sitte pitäs vesi saada jotenkin pysymään pohjan alla. Perusidea olisi pistää keulasta perään asti pohjaan rimat jotta pohjaan muodostuu 2senttiä korkea väärinpäin U-mallinen potero. Jos tuon sais toimimaan niin rapia 500 milliä olisi plaanissa leveys veteen koskettavalla alalla.

Teoriaa lueskelin niin nousulistoja ja palteita välttämättä tarvii, niinpä alustavasti piirtelin 30x30 kolmiorimoista niitä.

[JyrpäJooseppi]

Youtubesta yritellyt katsella mikä se sitten olisi hyvä. Jos ihan pienempiä veneitä ota lukuun niin harvassa ne vehkeet joilla pääsis yli kahtakymppiä kuusheppasella ja jos pääsee niin kuormattuna nopeus vähenee huomattavasti.

Siitä sitte mietin että pitää tuosta jokiveneestä ottaa vähä mallia pohjan muotoiluun ku kuitenki itellä pitkä kokemus siitä. Sillä pääsee 18km/h viisheppasella ja kestää olla viikon eräkamppeet mukana niin vieläkin nopeus on sen 18km/h. Jostain kumman syystä nopeus ei muutu vaikka on tyhjänä tai lastattuna.

Piti tuolla lumihangessa käydä kahlaamassa jotta nousulistat paikan saa mitattua. Ymppäsin sen tuohon vanhaan kuvaa. Eli yllättävän kapea.

Jos tuossa veneessä toimii noinkin kapea perä niin kait se ruuhessakin toimisi. Keulasta tosin pitää olla leveämpi kuten jokiveissäkin ruukaa olla jotta vakautta tois. Youtubessa oli muutama kanoottivideo kun perämoottorilla saivat kyljelleen kanootin. Ihan hyviä nopeuksia tosin saivat mutta tuntuu vähä turhan urheilulliselta jos parissa kympissä kyljelleen menee

Viime syksynä ku tuolla jokiveneellä kahta konetta kokeilin niin 25 nopeudella rupes tuntumaan että rattiohjaus ois kapulaohjausta parempi. Hyvinhän se kapulallakin menee mutta jos jotain odottamatonta tapahtuu niin helpolla päätyy uimaan. Ilmeisesti liian pinnassa menee kovemmalla vauhdilla niin aikastelailla epästabiili on.

[JyrpäJooseppi]

Rupesin mietiskelemään että miksi jokivene niin tunnoton lastille niin se varmaankin johtuu siitä kun laidat jyrkässä kulmassa nousevat ylös. Jos lastia on paljon niin syväys on useamman sentin alenpana tietty. Tämä kuitenkaan ei lisää pinta-alaa juurikaan ja homma toimii niin kauan tai siihen pisteeseen asti että plaanissa keula ei pääse nousemaan veden yläpuolelle. Käytännössä jos lastina on satakilonen äijänköriläs keulassa niin vene joutuu puskemaan veden läpi ja vauhti hyytyy.

Rupesin tuosta jokiveneen pohjasta mallia ottamaan. Siinä kun pohjassa levein kohta on keulasoutajan paikalla ja pohja tosi loivasti perään päin suppenee ja kuitenkin vauhtia riittää, niin se ois juuri hyvä jos ruuhessa vastaavasti toimisi.

Eli joku tuommonen saatas olla hyvä, kuha nousulistat vaan lisää. Pitäs ruveta varmaankin katamaraanien piirustuksia seuraavaksi tutkimaan jotta näkisi miten kaaret sais tehtyä siten että ne olisi mahdollisemman tukevat ja kuitenkin kevyet. Lattia kans mietityttää, välistä mietin että jos kaarien materiaalina käyttäs 100x20 lankkua niin kätevästi sais n. 100mm korkeuteen pohjasta itsetyhjentyvän lattian mutta mitä lie painopisteelle sitten tekisi? Olettaisi että painopisteen kantsis aina olla mahdollisimman alhaalla.

[liki]

Tuskin se mahdoton ongelma ... Mutta se mitä haluat tehdä on arvioida tuon rungon tilavuus sen 100mm vesilinjan alla niin tiedät paljon painoa saa olla ennenkuin uppoaa sitä syvemmälle. Jos 2D:nä suunnittelet niin laske jokaisen kaaren kohdalta ala tuon linjan alta, piirrä janalle kaaren kohdalle piste alaa vastaavalle korkeudelle ja integroi näiden kautta vedetyn käyrän rajaama pinta-alta.

20mm puu riittää paremmin kuin hyvin, sopivilla syillä voi olla paljon ohuempikin mutta kiinnikkeet vaikeutuvat. Käyttäisin itse 6m tai 9mm vaneria ja epoksia + lasikuitua. Suomalainen moniviiluinen koivuvaneri sopii hyvin, muttei kestä pitkään ellei ole kunnolla suojattu.

[Peltsu]

Ei jokivene ole tunnoton lastille. Sen funktio on pitää suuntansa virtauksissa kaikilla kuormilla silloin kun jokia ylös/alas mentiin miesvoimalla eli sauvomalla. Siksi pitkä ja kapea leveyteen tai kantavuuteen peilattuna. Pieni "vastus".

Gondoli lie toiseksi merkittävin runkomuoto olosuhteisiin nähden. Kiero vene joka tottelee toispuoleista airoa.

[JyrpäJooseppi]

[JyrpäJooseppi]

[liki]

[JyrpäJooseppi]

[Patruuna]

[JyrpäJooseppi]

Se on niin turmiollista kun netissä surffailee, vaikka mitä mielenkiintoista löytää

Tuossa on isomman paatin pienoismalli. Artikkelissa meinattiin että jos perän kourut hyvin suunnittelee niin tuplakoneilla homma toimii tosi hyvin. Hetihän sitä piti palautella mieleen omat kokemukset ja voisko parantaa.

Suurinpiirtein tuplakoneilla potkurit tuli noiden ympyröiden kohdalle. Josko rakentas parikymmentä senttiä pitkän ponttoonin tuonne perään siten että nousulistoista köliinpäin tulisi kourua pikkasen. Pakottaa veden paremmin potkureille ja jos yhdellä koneella ajelee niin ponttoonin muodot toimisivat kuitenkin pikkuisia siipinä, lisänä tietty myöskin se että kantavuutta tulisi perään vähän lisää.


Viime syksynä vähä häiritsevältä tuntu se että jos halusi yhdellä koneella ajella kuten tuossa niin puolikaasuun homma toimi. Sen jälkeen ylhäällä olevan koneen alakerta rupesi vettä laahaamaan ja se tyrehdytti ettei kunnolla plaanin noussut. Jos veneen perässä olisi pieni ponttoni niin se luultavammin ohjaisi vettä siten ettei yhdellä koneella ajattaessa ylös ostettu kone laahaisi.

On vaan tässä niin paljon hommia levällään että ei taida mitään saada valmiiksi. Alunperin ku meinasin potkurisuojaa tehdä niin se homma on siitä kiinni ku pitäs raskia tig ostaa. Perämurikkaan kun pitäs alumiinia vähä lisää hitsata jotta rosterisesta potkuri/eväsuojasta tulisi mieleinen. Samalla pitäisi jäähdytysvedenotto siirtää alemmaksi kun se on tehtaan jäljiltä antiventiolevyn pohjassa ja se ei oikein minun suunnitelmiin passaa.

Jotain hyötyäkin tästä jahkailusta. Aikani mietin trimmin tekemistä koneeseen ja tuntu kovin hankalalta kun pitäs olla sähköä tai hydrauliikkaa. Hokasin sitte että epäkeskopyörällä saattaa homma helpolla onnistua. Samanlainen vipu vaan veneen sisälle kuin auton käsijarru ja vaijerilla toiminta. Moottorin korkeussäätöön pitäs kans keksiä joku yksinkertainen juttu. Epäkesko ei siinä mahda toimia koska epäkeskon pitäisi pakottaa konetta ylös sekä alas.


Eli jos pistää epäkeskon tuolle trimmipuikolle niin silloinhan puikkoa pyöräytettäessä koneen kallistus muuttuu. Pakkilukon siinä menettää mutta eipä se oleellisen tärkeä juttu pikku koneessa ole.

Kun cadillä touhuaa niin siinä on puolensa, hyvät ja huonot. Helpolla menee ihan nysväämiseksi Hyviä puolia kuitenkin paljon, nyt näkyy olevan versio 2.0 menossa. Kun isompia muutoksia niin olen aina tallentanut uudella numerolla, eli kymmenes versio nyt kyseessä. Jos jossain välissä hokaa että ihan hakoteillä niin voi kaivaa jonkun vanhemman version ja jatkaa siitä kehittelyä. Ruuhen perää muutin entistä suipommaksi jotta perälaudan kohdalla vesipinta olisi mahdollisimman pieni. Kantavuudesta se tietty on pois mutta kun jenkkien duck/sneak-veneitä katselin niin hirveän isot koneet heillä käytössä. Jotenkin tuntuu että se peräpeilin leveys on ratkaisevassa osassa jos pikkukoneella haluaa vauhtia veneeseen.

Cadin hyviä puolia on realistisuus. Jos päässä tai paperilla suunnittelee niin väistämättä mittakaavavirheitä tulee ja ei pysty ennakoimaan vaikuttaako joku muutos johonkin toiseen paikkaan miten. Pistin tuohon kuvaan lattiatason punaisella. Jos 100mm korkea niin yllättävän paljon sisätilaa kutistaa. Mangaanilla vai millä lie turkoosilla piirtelin polttoainetankin. Alunperin oli tarkoitus keulaan sijoittaa mutta eipä siellä vaan tilaa ole. Aikani olen tankkeja veneen pohjalla pitänyt niin enpä enää halua vaan välttämättä se pitää saada siten ettei lattialla tai kulkuväylällä ole. Niinpä näyttäs että pakko perään laittaa säiliö istuintason alle. Siihen näyttäs mahtuvan vaikka pari säiliötä vierekkäin.

[JyrpäJooseppi]

Pitänee varmaankin tuohon lyhyeen vanhaan jokiveneeseen testailla näitä pohjateorioita.

Kelvoton vekotin ku on kaikenlaiseen liikkumiseen nykysten niin ei se ainakaan pahemmaksi mene Aika suippo perä tuossa alunperin, josko siihen finnfoamista tai vanerista uuden muodon tekisi ja lasikuitua päälle. Ois hyvä päässä testaamaan 40, 50 ja 60 sentin tasaista kohtaa perässä. Jos vaan tekee jonku niin saattaahan se olla hyvä tai huono. Järkevämpää testailla niin näkee vähän mikä se ois omaan käyttööni optimi.

Partaalle pitäisi jotakin kans tehdä. Joko puuta, muovia, metallia tai lasikuitua jotta vähä tukevammaksi tulisi. Yllättävän hyvin kestäneet noi laidat, 60 vuotta olleet säiden armoilla.
Perässä näkyvä poikittaislankku on ohjauskaapelia varten. Aikoinaan kun käytössä oli toi vene niin värkkäsin siihen rattiohjauksen. Vauhti oli semmosta että tyvenellä sääsket ohi lenteli niin arvelin että mukavampi istukselle keulassa kunnon selkänojallisella penkillä ja silloin tällöin ratista oikaista kurssia. Maisemia sai rauhassa sitten katsella

[dxman]

https://9gag.com/gag/aD2Aoyd

Tuossa levään jonkinlainen ratkaisu jos ei ole ennen tässä ketjussa ollut.

[JyrpäJooseppi]