| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
pinno
Liittynyt: 07 Tam 2024
Viestejä: 1
|
 Lähetetty: 27.01.2024 18:28 Viestin aihe: |
 |
|
Minä olen käyttänyt viimeiset 10 vuotta Barnesin 180gr tsx ja ttsx, sekä
hirvelle että peuralle. Lataus on maltillinen noin 750m/s ja siitä kiva että
ratapaukkuun verrattuna osumapiste vain 2cm alempana 100m, jää turha
kiikarin ruuvaus pois.
Omasta mielestäni luoti on toiminut hyvin, entisiin lyijyluoteihin verrattuna. Mitä olen nyt seurannut, niin trendinä näyttää olevan luotien keventyminen ja kovat vauhdit. Itse meinaan tossa 30-06 pysyä hiukan painavemmissa. Seuraavaksi kokeilen varmaankin Sakon Bladen 11g.
Ai niin se osumapiste, minä pyrin ampumaan E3 |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Jahtireppu
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Huh 2005
Viestejä: 3238
|
| Lähetetty: 28.01.2024 00:40 Viestin aihe: |
|
|
| Jahtireppu kirjoitti: | | No mulla on 9.3mm ladattuna 184 gr evo greeniä. Näkee sitten onko efektiä. Ainakin partikkelia on keuhkoissa liikenteessä. |
No eipä tuo mitenkään vakuuttanut, ei ollut efektiä. 9.3x66:een ladattu, tosin aika löysä lataus. Pukkia hivautin ja se 70m paukusta loikki. Verta ei jäljellä kovinkaan paljoa. Menopuolella 7cm halk. reikä kyljessä ja ulostulossa 4cm reikä. Pitää jatkaa harjoituksia ja testailla. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Osmosaali
Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2012
Viestejä: 1711
Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
| Lähetetty: 28.01.2024 12:55 Viestin aihe: |
|
|
EvoGreenin kun vaihtaa EvoStrikeen niin rupeaa elukka toppaamaan ja verijälkeä tulemaan.
_________________
MIKÄ? MISSÄ?  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jahtireppu
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Huh 2005
Viestejä: 3238
|
| Lähetetty: 28.01.2024 15:54 Viestin aihe: |
|
|
| Eiköhän ne oo ihan samoja. Toinen Norman nimellä, toinen RWS. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Osmosaali
Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Maa 2012
Viestejä: 1711
Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
| Lähetetty: 28.01.2024 17:29 Viestin aihe: |
|
|
Sori sekoitin Ecostrike ja Evostriken.
Eli itsellä ainakin hyvät kokemukset EvoStrikestä/RWS EvoGreenistä.
308 kytistelyt peuralle
8x57 pikkusorkka ajojahdit
Kaveri ampui kolme kaurista 9.3x62 ja ne ainakin siistit ja jäi heti.
Samoin totteli hirvi tuota 9.3 mallia.
_________________
MIKÄ? MISSÄ? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jahtireppu
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Huh 2005
Viestejä: 3238
|
| Lähetetty: 28.01.2024 17:44 Viestin aihe: |
|
|
| 57m oli pukilla todellinen loppuloikka. Pimeässä arvioin juoksun pidemmäksi. En nyt yhden kokemuksen perusteella tee oikeastaan mitään johtopäätöstä. Hyvät reiät kuitenkin kyljissä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Heero
Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2021
Viestejä: 2205
|
| Lähetetty: 28.01.2024 23:30 Viestin aihe: |
|
|
Evostrike on kiinnostava ratkaisu, mutta itse edelleen kaipaan tietoa siitä, miten sirpaleet käyttäytyvät ruhossa. Kuparissa hävikki on mitätön, joten asia on kunnossa.
9,7 g Bladella ensimmäinen peura. Lapaan, pari senttiä selkärangan alle, pakomatka 15 m, verta tulee kuin härän kurkusta. Ihan ok, sillä mennään seuraavaan kauteen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
spollari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Syy 2008
Viestejä: 450
Paikkakunta: Mansester
|
| Lähetetty: 29.01.2024 00:26 Viestin aihe: |
|
|
| Tarjouksesta ostin joskus syksyllä Federal Premium Barnes TSX 165 grs :308 Win paukkuja. Lähdöiksi mittasin 785 m/s Remarista. Kaksi kaurista ja ylivuotinen peuranaaras nurin. Kaikki normi keuhkolaakeja ja luodit aukesivat hyvin. Kauriit juoksivat 30 ja 20 m, peura reilut 40 m. Selkeät verijäljet heti hangella kaikista. Ei moitittavaa toiminnasta. Neljä askia ostin, joten riittänee minun jahdeilla monta vuotta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007
Viestejä: 8406
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 29.01.2024 20:48 Viestin aihe: |
|
|
https://youtu.be/hJYk07rN8GU?si=SWaG-PHSAf3nDP5C
Mielenkiintoinen video, hyvää luotien testausta. Harmi vaan kaliiberi tosin aika marginaalinen Suomea ajatellen. Tuossa ny kumminkin testissä sama 30-30 tsx 150 graininen mitä oon 308:iin ladannu. Aika kipakat lähdöt ovat barnesin ohjeilla saaneet. Tuon kun näki ni alko miettii et olishan tuon voinu ladata ihan tappiinki.
Toisaalta, miksi korjata ehjä. Oon tuolla pudottanu kauriita paikalleen enemmän ku millään muulla luodilla... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
äRPee
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560
|
| Lähetetty: 29.01.2024 21:36 Viestin aihe: |
|
|
Barnesin uutuus on vor-tx rr reduced recoil, eli matalarekyylinen patruunasarja haarukkaan 243win - 300wm, puheiden mukaan luodit mätsätty matalampiin nopeuksiin, millä saadaan rekyyliä taklattua, mutta silti säilytettyä riittävä teho normaaleilla metsästysetäisyyksillä. Luoteihin tulee vaaleansininen kärkimuovi, ei sekaannu isin pommit teinin patruunoihin, jos käytössä sama kaliiperi  ... Ei löytynyt vielä tarkempia speksejä, eikä tietoa löytyykö heti irtoluotina, siinä voisi olla peura/kaurismopoihin herkempi luoti oman maun mukaan kyydittynä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jahtireppu
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Huh 2005
Viestejä: 3238
|
| Lähetetty: 29.01.2024 22:24 Viestin aihe: |
|
|
| Johan noita herkempiä on nytkin ainakin 6.5mm ja .308 m/le tac-tx sarjassa. Ainakin irtoluotina. Hyviä ovat juuri pikkusorkille. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
EAn
Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Syy 2010
Viestejä: 644
Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
| Lähetetty: 03.04.2024 20:56 Viestin aihe: |
|
|
Tän kirjoittelin jo talvella ja jätin itsekriittisyyden puuskassa postaamatta. Nyt rohkaistuin, kun Ollari viittasi ohimennen tutkimukseen toisessa ketjussa. Varoituksena niille, jotka saavat tämäntapaisesta nysväämisestä näppylöitä: tää on tällaista harrastamista. Käytännössä voi kaupasta hakea suunnilleen mitä tahansa laillista kutia ja peurat/kauriit kippaa 97 % tapauksista ihan ok.
--------
| Ollari kirjoitti: | Ei ne vaan tutkimukset meinaa löytää selkeitä eroja kuolinjuoksuissa lyijy- ja kupariluotien välillä. Vaikka jotkut onkin sitä mieltä, että kyllä jo muutamalla laukauksella asiasta saa kokenut metsästäjä asiasta selkeän ja luotettavan käsityksen .
https://link.springer.com/article/10.1007/s13280-019-01171-4
Tuossa on jo otettu huomioon luodin laajenemisindeksiäkin ja läpäiysyä. Tilastoitu moniko luoti on mennyt läpi minkäkin kokoisista elukoista, kuinka pitkälle minkäkin kokoinen eläin juossut jne.
Ehkä pitää ampua just tiettyyn paikkaan mikä tuottaa tietynlaisella luodilla sitten paikalleen putoamisen ja tietynlaisella luodilla juoksee. Mutta minkä erot hautautuu ja katoaa sitten jos otetaan kaikki keuhko-osumat huomioon? Tuossakaan ei otettu huomioon kuin vain molemmat keuhkot läpäisseet osumat. |
No niin, nyt oli aikaa lukea tämä. Kiitos linkistä, mielenkiintoinen paperi. Muistaakseni tiivistelmään olen joskus törmännyt, mutta tarkemmin en ole aikaisemmin perehtynyt.
Asialliselta ja perinpohjaiselta työltä vaikuttaa. Mielenkiintoinen (sivu)tulos oli esimerkiksi eläimen massan ja kuolinjuoksun pituuden vahva yhteys eli ns. odotusarvoinen pakomatka (Stokken eli yhden ko. artikkelin kirjoittajan 2018 julkaisema malli; en tarkistanut, oliko luotu samalla perusdatalla).
Pohjana tässä oli pohjoismaisilta metsästäjiltä kerätty n. kuudentuhannen tapauksen perusdata. Data oli karsittu varsin järkevästi seuraavin ehdoin:
| Lainaus: | | (1) the target animal was dispatched with one bullet; (2) the bullet trajectory described an angle of incidence ≤ 45° (in relation to the longitudinal axis of the animal in the horizontal plane), (3) bullet type and caliber were known and, (4) both lungs were penetrated. These criteria reduced the number of records to 710 moose, 71 bears, 1 red deer, and 32 roe deer. |
Jäljelle jääneiden lajijakauman perusteella kyseessä on siis käytännössä hirvitutkimus. Näistä jäljelle jääneistä oli 84 ammuttu kuparilla, 729 lyijyllä. Ihan riittävä aineisto siis kuparinkin osalta, kun ei tarkastella dataa saaliseläimen painon mukaan jaettuina ryhminä vaan kokonaisuutena, minkä mahdollistaa käytettävä eläimen painon mukainen odotusarvoinen pakomatka ja tästä laskettava tapauskohtainen poikkeama odotusarvoisesta pakomatkasta. Joissakin tarkasteluissa käytetyissä luokitteluissa kuparilla ammuttujen frekvenssit jäävät sitten aika pieniksi.
Tuloksista ei mulla ole sinänsä nokan koputtamista: tällä asetelmalla ja tällä datalla ei kuparin ja lyijyn väliä ole eroa poikkeamissa odotusarvoisista pakomatkoista, ok. Kritiikkinä esittäisin kuitenkin seuraavaa: kuten johdannossa ansiokkaasti oli käyty läpi, kirjallisuuden (mm. itsellekin tuttu Fackler) mukaan sirpaloituminen on iso tekijä pysyvän haavakanavan laajuudessa. Artikkelissa kuvatussa läpäisyanalyysissa lyijyluodit oli jaettu kolmeen luokkaan, jotka olivat bondattu, ”H-mantel” ja ”perinteinen” lyijy-ytiminen vaippaluoti. Mielenkiintoista olisi ollut nähdä myös pakomatkadata tällä jaolla ja mahdollisesti vielä sirpaloitumattomat (kupari ja bondattu lyijy) ja sirpaloituvat (”H-mantel” ja perinteinen lyijy) niputtaen. Etenkin, kun läpäisydatassa kupari ja bondattu lyijy olivat profiileiltaan hyvin samankaltaisia. Läpäisydatasta (näköjään pakomatkadatasta eroava suurempi otos) päätellen lyijyluotien sisällä bondattujen ja perinteisten osuudet olivat suunnilleen yhtä suuret,”H-mantel” –tyypin osuus pieni (n. kymmenys). Kuparin kohdalla ei ollut mainintaa, oliko käytössä ollut myös sirpaloituvia luoteja; oletusarvona näytti olevan kontrolloidusti laajeneva. Tiivistäen, jako sirpaloituviin ja sirpaloitumattomiin on todennäköisesti se pakomatkoihin vahvemmin yhteydessä oleva muuttuja valmistusmateriaalin sijaan. Myönnetään, että tätä ei tässä artikkelissa tutkittu ja se olisi vienyt huomiota päätulokselta.
(Nyt en venynyt enää artikkelihakuihin, mutta muistinvaraisesti tuon sirpaloitumisen yhteys pakomatkoihin on tullut esiin esim. joidenkin riistaeläinten harvennusoperaatioiden (cullling) aikana kerätyissä tilastoissa. Tiedän, tarttis kaivaa kritiikin tueksi…)
-------
Sitten omaan ”otantaan”, joka käsittää ehkä sadan ja sadanviidenkymmenen väliin joko itse ammuttuja tai itse läheltä seurattuja ampumatilanteita (mettäkavereitten ja perheen ampumia). Valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita, ei hirviä. Heittäisin, että karkeasti puolet on ammuttu hallitusti laajenevilla luodeilla; näistä pääosa monometalliluodeilla (Barnes TTSX ja TSX, Sako Blade) ja pieni osa korkean jäämäpainon lyijyluodeilla (lähinnä Norma Oryx). Toinen puolisko sitten osittain tai kokonaan sirpaloituvilla luodeilla, joista pääosa lyijy-ytimisillä (Nosler Ballistic Tip ja Accubond, Berger Hunting VLD, Hornady Eld-M, Speer Grand Slam, Sako Super Hammerhead) ja pienempi osuus Barnes TAC-TX:llä.
Vaikka olisin tunnollisesti mitannut pakomatkat, voisin veikata, että tästä omastakaan ”aineistosta” ei saisi irti tilastollisesti merkitsevää eroa pakomatkoissa hallitusti laajenevien monometalliluotien ja muiden välillä. Kuten em. tutkimuksen kohdalla Ollarikin spekuloi, itsekin sanoisin tämän johtuvan siitä, että erot tulevat esiin vain pienessä osassa osumia. Sydän ja isot verisuonet tasoittavat eroja alhaalla/edessä, ylhäällä taas ranka. Tietyn osuma-alueen lisäksi vaikutusta on sillä, osuuko luoti sisäänmenossa kylkiluuhun vai ei; sirpaleita ne ovat sekundäärisetkin.
Sitten havaitsemiini mahdollisiin eroihin, ensin mielestäni vähemmän tärkeä: ero paikalleen pudonneiden osuudessa, kun osuma alkaa lähestyä rankaa, esim. lapojen takana yläkeuhkoilla (tällaista osuman sijoittelua tuli aikanaan harrastettua menestyksekkäästi kolnollakasilla ja 9,7 g Ballistic Tipillä). Jos sen peuran/kauriin haluaa pudottaa paikalleen, pitää keskushermostolle saada tälliä sirpaleiden tai vähemmän energiatehokkaasti (ja vähemmän varmasti) rajun väliaikaisen haavakanavan kautta. Etenkin matkan kasvaessa etu on mielestäni sirpaloituvalla. Näistä osumista en valitettavasti ole tehnyt minkäänlaisia muistiinpanoja, joten mutulla mennään.
Se enemmän itseäni häiritsevä seikka on silloin tällöin esiintyvät harvinaisen pitkät pakomatkat. Näitä on oman kokemuksen mukaan sen verran vähän, että tilastollisessa käsittelyssä ne jäisivät huomaamatta; olenkin yrittänyt perata näitä tapauskuvauksina yhtäläisyyksiä etsien. Vähäinen lukumäärä tarkoittaa sitä, että sattumalla on reilun kokoinen sijansa. Olisikin kiinnostava tietää, löytyykö muilta vastaavia kokemuksia.
Omasta ”otannasta” löytyy neljä tapausta, jotka luokittelisin epänormaalin hitaiksi kaadoiksi tuplakeuhko-osuman jälkeen. Eläin on näissä joko ollut pystyssä arvioni mukaan yli puoli minuuttia ja/tai pakomatka on ollut yli 200 m.
Keisseistä löytyy seuraavia yhtäläisyyksiä:
-osumakohta melko tarkkaan keskellä keuhkoja: vain hieman lavan takana, korkeussuunnassa noin puolivälissä eläintä, lähes 90% kulmassa
-ainakin kolmessa tapauksessa neljästä sisäänmeno kylkiluitten välissä
-hallitusti laajeneva luoti (6,5 mm 120 gr Blade; .30 130 gr TTSX, 150 gr TSX ja 9,3 mm 285 gr PPU, jonka laskisin tässä tapauksessa kauriinrääpäleen osumajäljistä päätellen hallitusti laajenevaksi)
-osumanopeus alle 800 m/s
-verta ollut pakojäljillä kaikissa tapauksissa mukavasti; rintakehän ulostuloreikä ihan kohtuullisen kokoinen kaikissa
Sitä merkittävintä juttua, eli keuhkoille tullutta reikää en ole ymmärtänyt dokumentoida kunnolla. Neljästä on suht luotettava muistikuva varsin pienestä haavakanavasta keuhkoilla (halkaisijat noin sentistä kolmeen).
Tulkitsisin, että puhtaassa keuhko-osumassa voi koossapysyvällä luodilla tulla liian pieni pysyvä haavakanava keuhkoille, jos kylkiluun sirpaleista ei saa apua ja nopeus (ja/tai luodin otsapinta-ala) ei riitä niin isoon väliaikaiseen haavakanavaan, että joustava keuhkokudos repeilisi kunnolla.
Loppuun tältä kaudelta kaksi pakomatkoja lukuun ottamatta varsin samanlaista tapausta. Molemmissa aikuinen metsäkauris, 6,5 mm Creedmoor 120 gr Blade, tehdaslataus T3X:n 20” piipusta, amet n. 50-60 m (ei vielä ammuttu mittarin läpi, mutta osumanopeudeksi veikkaisin suunnilleen 800 m/s). Osumakohdissa on eroa muutama sentti vaakasuunnassa: ensimmäisessä osuma lavan takana keskellä keuhkoja, sisäänmeno kylkiluiden välissä ja toisessa muutaman sentin edempänä, sisäänmeno läpäisi hiukan lavan nahkaa ja lihasta, sekä osui kylkiluuhun. Ensimmäisen pakomatka n. 200 m (linnuntietä kartasta 170 m + melkoinen mutka), toisen n. 20 m. Ensimmäisen keuhkoissa parin sentin siisti reikä, toisen ehkä viiden sentin repaleinen reikä, myös isommat suonet sydämen yläpuolelta repeytyneet (kylkiluun sirpaleet?).
Pitkään juosseen kauriin läpäisseen luodinkin löysin sattumalta hangesta. On se nyt jonkin verran auennut:
 |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
valmet 412s
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Maa 2004
Viestejä: 16672
Paikkakunta: pohjois-stakunta
|
| Lähetetty: 03.04.2024 21:22 Viestin aihe: |
|
|
On se laajentunut mutta perstuntuma on ettei ole vauhti piisannut jotenkin siihen parhaaseen mahdolliseen kaatotehon ulosantoon....
-tuota olen ennenkin ihmetellyt ja vieläkin että miten hitossa noi jousella ammutut elukat kaatuu monta kertaa ihan näkösälle jonkun kymmenen metrin paon jos sitäkään saati kiväärillä ammuttu samaan kohtaan juoksee paljon pitemmälle.....
Onko se nopeuskaan se avain sitten aina kummiskaan.
_________________
Varisjahdin veteraani... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Samamies
Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Hei 2019
Viestejä: 114
|
| Lähetetty: 04.04.2024 06:55 Viestin aihe: |
|
|
Osumapaikalla isoin vaikutus. Pt Kekkonen joskus kirjoitti nopeuden tappotehon tulevan vasta ~1600-1700m/s Tiedä sitten.. Ei saa millään normaalilla kiväärillä tuollaista nopeutta.
Poikkeuksetta silti kuparikuulat on liian raskaita niin eivät aukea tarpeeksi eivätkä aiheuta yhtä isoa haavakanavaa/ paineiskua kuin räväkästi aukeava lyijyluoti. Silti aukesi luoti miten tahansa tai meni sukkapuikkona läpi niin eläin kuolee vitalialue osumasta omien kaatokokemusten perusteella Tarpeeksi nopeasti. Joskus menee 5m toisinaan 100m. Jos haluaa jäävän paikoilleen niin ampuu rankaan. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Oskari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004
Viestejä: 4217
|
| Lähetetty: 04.04.2024 07:07 Viestin aihe: |
|
|
| Samamies kirjoitti: | Osumapaikalla isoin vaikutus. Pt Kekkonen joskus kirjoitti nopeuden tappotehon tulevan vasta ~1600-1700m/s Tiedä sitten.. Ei saa millään normaalilla kiväärillä tuollaista nopeutta.
Poikkeuksetta silti kuparikuulat on liian raskaita niin eivät aukea tarpeeksi eivätkä aiheuta yhtä isoa haavakanavaa/ paineiskua kuin räväkästi aukeava lyijyluoti. Silti aukesi luoti miten tahansa tai meni sukkapuikkona läpi niin eläin kuolee vitalialue osumasta omien kaatokokemusten perusteella Tarpeeksi nopeasti. Joskus menee 5m toisinaan 100m. Jos haluaa jäävän paikoilleen niin ampuu rankaan. |
Avautumisen kanssa ei itsellä ole ollut ongelmia cu kuulan kanssa, käytössä myöskin kevyemmät kuulat kuin lyijylliset olivat |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
