Kupariluodit ja SE OIKEA laukauksen sijoituspaikka

[Nimrod]

[äRPee]

Eikö aaweella ja uitolla ole tuota barnesia, kannattaako juuri pyristellä muitten perässä, varsinkin jos on itselleen saanut perille ajatuksen, että painavin ei aina olekaan paras. Kotimaista eforttia asian eteen voi selailla vaikka kannatuksen vuoksi.

http://hardhittingshootinglab.com/2021/02/11/barnes-ttsx-308-130gr-bullet-test/

[Jyrkkä D]

[Heero]

Kyllähän noita saatavilla on, jos suostuu tilaamaan, eikä pidä kirkonkylän kivijalkaliikkeestä saada. Varsinkin Barnesia saa tällä hetkellä useammastakin paikasta. Vuosi sitten tilanne oli paljon huonompi. Luetaanko kauppojen ostopuolella erällenettiä vai onko saatavuus muuten vain parantunut.

En tiedä, jääkö nuo jo hirvelle liian kevyiksi ja monihan ampuu samalla aseella niin hirviä kuin peurojakin. Melkoista tuuria vaaditaan, että tehdaspatruunoiden osumapiste olisi kahdessa patruunassa sama. Kovin montaa pakettia ihan vaan testaamisen takia tuskin monikaan haluaa ostaa ja yhden paketin käyttämiseen kuluu 1...x vuotta.

9,7 gramman kuparit voisi olla sopiva kompromissi tuohon tarpeeseen.

Ja edelleen RWS:n/Norman tinapommin toiminnasta on kovin vähän tietoa. Kiinnostava konsepti, mutta ainakin näin asiaa tuntematta en ehkä sitä valitse.

[Jyrkkä D]

Juuri siksi pitää olla omat kiväärit pienelle ja isolle sorkalle sekä linnuille ja pienriistalle, ettei tarvitse temppuilla kohdistuksien kanssa. Tai sitten vaan ampuu yhdellä paukulla kaikki elukat.

[Heero]

Oli puhetta siitä, että tyytyväisyys nykyisiin luoteihin/patruunoihin tappaa kehityksen. En kyllä tiedä, onko kahden kivääri taktiikka tässä asiassa parempi suunta. Ehkä niille, joilla kalustoon riittää rahaa ja kiinnostusta, mutta varmasti suurin osa kaipaa yleiskaliiperin yleispatruunaa.

[Oskari]

[Mkiko]

Mä en oikeen ymmärrä tätä keskustelua, että mikä luoti olisi paras tai edes hyvä juuri peuralle. Meitä on kyllä moneen junaan, että joillekin se voi olla tosi tarkkaa millä luodilla ampuu peuraa, millä kaurista, hirveä jne.

Perstuntumalla sanoisin, että keskimääräinen metsästäjä ampuu kaudessa niin vähän riistalaukauksia, ettei sille voi muodostua mitään kovin tieteellistä tulosta luotien toimivuudesta, mutta jos sillä on yksi hyvin käyvä ns. yleisluoti ja tilanteita tulee, tulee myös saalista.

Joskus hieroin itekin aseiden ja patruunoiden kanssa ja siihen sai vuositasolla menemään enemmän aikaa kuin itse metsästykseen. Ja nykyisin mulla on yksi ase, millä ammun radalla, kytiksellä sekä ajojahdeissa ja metsästyskäytössä on aina yksi ja sama luoti(Sako Blade), joka käy hyvin ja toimii hyvin ainakin ketulle, supille, metsäkauriille, valkohäntäpeuralle ja hirvelle. Ja on sillä joitain jäniksiä, rusakoita ja hanhiakin ammuttu sekä yksi hylje. Moni olis jääny ampumatta jos pitäs olla eri elukoille eri luodit, kaliiperit ja aseet. Ja miksi se on hyvä luoti em. eläimille? Se on hyvin tarkka luoti mun aseessa eli osuu juuri siihen mihin tähtään, laajenee räväkästi ja tunkeutuu syvälle eli yleensä verta tulee paljon heti osumapaikalle. Ei oo tarvinu elukoita kaukaa hakea eli tärkeämpää kuin luotien vähäisissä eroavaisuuksissa on se luodin sijoituspaikka.

[Leafs]

[Heero]

Minusta on ihan ok, että joku hakee viimeisen päälle optimoitua toimintaa luodilta. Pitää silti nähdä metsä puilta, ettei erikoistuminen ala syödä kokonaisuutta. Eli ymmärtää, mikä ero on peuralle optimoidulla ja omaan yleiskäyttöön parhaiten sopivalla vaihtoehdolla.

Jos joku lyijyluoti pudottaa peuran paikoilleen osumasta 90% todennäköisyydellä, mutta hyvä kupari 10-50% ja muissa tilanteissa saalis juoksee keskimäärin sen 50 m, itse tiedän heti paikan, jonka ottaisin sulan maan aikana käyttöön 90% luvuilla kupariluodilla. Nyt paikan toisella puolella on heinittynyt taimikko ja toisella puolella tiheä ensiharvennusta lähestyvä kuusikko. Kummastakin on peuran etsiminen toivotonta ilman lumeen jääneitä (veri)jälkiä, joten edes 10,5 g Bladea en tuolla viitsi käyttää. Onneksi hyviä paikkoja on joka tuulen suunnalle muutenkin, joten tuo ei varsinaisesti metsästystä rajoita. Mutta eikös kehityksen kuulu kehittyä ja lisäähän pakomatkan pituus mahdollisesti vertymääkin.

Nopeus puolestaan vaikuttaa lentoradan suoruuteen, mikä taas vaikuttaa luodin käytettävyyteen pitkillä matkoilla.

Kohdistuksesta ja aseen käynnistä puhuttaessa jaksetaan iloita millien eroista, joten loogista olisi tavoitella senttejä myös ampumaetäisyyksillä 0...200 m, vaikka peuran kuolettava alue onkin kohtalaisen iso. Toisaalta se, mihin luotia yrittää sijoittaa, ei enää niin iso olekaan. Kaikki muu on vain pelivaraa epäonnistumisen varalta.

Oskarin kommenttiin avautumisesta. Kyllä ainakin itsellä hirvelle soveltuvat 308 kupariluodit ovat avautuneet. Silti pakomatkat ovat olleet keskimäärin vajaan 50 m suuruusluokassa. Toisille tämä ei riitä ja kyllähän minäkin parannusta haen. Siksi en jatka nykyisten patruunojen jälkeen 10,5 g Bladen käyttöä, vaikka tuo varmasti on markkinoilla olevista vaihtoehdoista erinomainen valinta.

[Nimrod]

Minä en missään nimessä moiti ajatusta yhdestä yleiskivääristä kaikkeen käyttöön. Se on monesti ihan pätevä laite. Mutta siinä mulla hieman hirraa, jos kompromissit tehdään siten, että eri käyttötarkoituksia ei priorisoida järkevästi. Tällöin ne niinsanotut toissijaiset käyttötarkoitukset painavat usein liikaa siellä vaakakupissa ja käytännössä pääkäyttö kärsii tällöin epäoleellisuuksista johtuen.

Nykyään äärimmäisen suuri osa jahdeista on hyvinkin erikoistuneita. Kun mennään kyttäämään peuraa, niin sivusaalista voi olla korkeintaan supin tai ketun verran, ehkä kauriinkin saattaa saada. Mutta pääasiassa sellainen tilanne, jossa peurakytikseltä ammutaan hirvi, on hieman kaukaa haettu. Hirven voi toki kytikseltä ampua, mutta mikään ex tempore homma se ei yleensä ole. Eli yleensä hirven ampuminen kytikseltä vaatii sen, että tällaiseen vaihtoehtoon on porukka valmistautunut. Eli sellaista "hei jätkät, mulla on hirvi nurin täällä, tulkaa kaveriksi" tilanne on aika ikävä äkkihälytyksenä.. Eli yleensä sellainen tilanne, jossa hirvi ammutaan kytikseltä on myös tilanne, jossa kytikselle mennään sillä mielellä, että se hirvi saatetaan sieltä ampua.

Eli mielestäni pitää olla rehellinen sen suhteen, että mikä on sitä pääkäyttöä ja kompromissit tulee tehdä niiden epäoleellisempien ja selkeästi toissijaisten jahtien osalta. Tällöin käyttäjä on yleensä huomattavasti tyytyväisempi kuin liian pitkälle viedyllä kompromissilla.

Henkilökohtainen näkemykseni on se, että kuparin ongelma pienemmällä riistalla tulee olemaan ja pysymään näillä Barnes X:n jälkeläisillä, joihin periaatteessa kaikki nykyaikaiset kupariluodit kuuluvat. Eli patruunavalmistajat eivät halua ladata luotejaan siten, että ne hajoaisivat osumassa. Tämä taas aiheuttaa sen, että kupariluodit ovat ja pysyvät premiumluoteina, joiden paras soveltuvuus meikäläisissä jahdeissa on hirvi. Eli mielestäni vaaditaan selkeästi poikkeavasti toteutettuja luoteja ja selkeästi jollekin riistalle markkinoituja patruunoita ennen kuin saamme lyijyttömiä luoteja, jotka toimivat rivakasti pienen ja keskisuuren riistan metsästyksessä.

Oma kriteerini on se, että peuran tulisi kaatua keuhko-osumassa näkösälle, eli en pidä yhtään siitä, että peurat kimpoavat osumasta niin kauas, että on mahdotonta sanoa, että kaatuiko se vaiko ei. Jahdeissa johon osallistun, on yleensä sellainen sääntö, että "vain yksi raanakko per passi, kiitos", eli kun ammut, etkä tiedä miten meni, niin senpä jälkeen päästät sitten loput sen ajon osalta ohi. Viime vuonna tällainen tilanne kävi kahdesti, eli pukki meni molemmilla kerroilla sen verran, että en nähnyt sen kaatumista. Toinen tilanne on sitten kyttäyspyynti sulan maan aikana, jolloin on todellakin hyödyllistä, että se elukka kaatuu näkösälle. Ja runsaasta verijäljestä ei ole koskaan haittaa.

[Pohjola]

Onneksi täällä ei tarvi peurojen kanssa vääntää ku vaikuttaa olevan niin monimutkaista että ihan spesiaali paukkujaki pitäs oööa... kyllähän hommasta saa noi vaikeaa ku haluaa...

[Heero]

Käyttötarkoitus pitää tietysti painottaa pääkäytön mukaan. Yhdellä aseella mielellään ampuu yhtä patruunaa kohdistuserojen takia, ellei ne ole merkityksettömiä. Oletetaan, että yhdellä pitää pärjätä hirven ja peuran kanssa, pääpaino (90% laukauksista) jälkimmäiseen. Samassa jahdissa kuitenkin ammutaan vain yhtä eläinlajia kerrallaan. Hirvelle pitää luodin toiminta olla riittävän hyvää.

Asetus vaatii hirvelle 7,5 grammaa ja 1900 J. Top3-listalla kaikki täyttää vaatimuksen. Hornadyn 8,1 grammaa tuottaa lähtönopeutta 948 m/s ja 3640 J. Tuolla oletettavasti pärjää hirvijahdissakin, vaikkei patruunaa siihen ole tarkoitettu (6,5 on sekin riittävä hirvelle) eli sikäli se voisi mennä yleisluodista näillä spekseillä? Toisaalta mistä hirvijahdissa tällä pitää tinkiä, kun tavalliset 308 patruunat antaa samanlaisia joulemääriä hitaammilla, mutta raskaammilla luodeilla?

Päästäänkö optimointikeskustelussa siihen, että 6,5 cm on the peurapyssy ja hirvet kaadetaan pykälää järeämmällä?

[Nimrod]

No minä sanoisin, että ei ole vaikea saada käymään hirvi- ja peuraluoteja samaan ja usein niiden ero on kohtuullisen vähäinen. Enemmän niitä ongelmia on silloin, kun haluttaisiin saada käymään samaan pisteeseen joku selkeästi kevyt harjoitusluoti ja "täysitehoinen" hirviluoti.

[Nimrod]