Metsojen tulevaisuus suomessa

[Mehtämies92]

Tässä olen mietiskellyt, että miksi metsot ovat vähentyneet -50 luvun jälkeen, tuolloin kanta oli todella runsas, ja alueella saattoi olla jopa viisinkertainen määrä metsoja tähän päivään verrattuna.

Syitä tähän kannan vähenemiseen olen kuullut ja havainnoinut monenlaisia.
Mm. Teiden suolaus aloitettiin noin -50 luvulla. Metsothan tunnetusti syövät tieltä jauhinkiviä, ja kyllähän me tiedetään, mitä seuraa kun metsot menee ja syövät suolaa. Ja sitten kielletään meitä metsästäjiä käyttämästä lyijyhauleja metsästyksessä sen takia, etteivät vesilinnut syö niitä lyijyhauleja, ja kuole lyijymyrkytykseen.

Toinen syy on vanha tuttu metsien hakkuu. Tästä kaikille kenelle on metsään hakkuuta tulossa, hommatkaa käsiinne video nimeltä "Tulevaisuutta metsolle"
Videossa neuvotaan, kuinka järjestää hakkuut niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa metsolle, korvaten myös ihmisen hakkuutarpeet. Eli ei todennäköisesti haittaa, vaikka autat metsoja hakkuussa. Yksi perussääntö on, ettei tee hakkuuaukeita, vaan esim 2m leveitä kaistaleita, tai vähentäen puita satunnaisesti metsästä, mutta EI hakkuuaukeita.

Tarkkaile ennen hakkuuta metson hakomispuita. Näin tiedät, että mitä puita ei kannata kaataa. Säästä myös metson oleskelu-, eli suojapuut.
Tutki myös keväälli Huhti-Toukokuun aikana metson soidinpaikat, ja hahmota ne tuon videon perusteella. Soidinpaikat löydät "helposti" pitämällä silmät ja korvat auki metsässä liikkuessa.


Jos tiedätte vielä jotain metson elinympäristöjen parantamiseen liittyviä seikkoja, niin kommentoikaa niitä tähän. Myös muita kommentteja aiheesta toivotaan.
_________________
Sikamaisuus ei miestä pahenna.

[76253r]

Ei ole enään metsolle riittävästi luonnollista ympärisöä ja parittelu kamppaneita ja ne olputkin mitkä on vielä elossa päätyy jyvälle liian usein.

Metson tulevaisuus on suomessa uhattuna.Uskon että se tulee kuolemaan sukupuuttoon tällämenolla.

[tälli]

ainaki täällä meilläpäin tuntus olevan mettokannat nousussa. muutaman viime vuoden ajan kanta on ollut todella alamaissa. oli semmoisiakin syksyjä ettei nähty yhtää mettoa mutta tänä syksynä nähtiin melekeen 10 mettoa.

elikkä ylöspäin näyttäs kanta olevan nousussa täälläpäin en tiiä sitte että onko tuo kannan nousu pysyvää. saattaahan se olla että taas ens syksynä on kanta vähissä mutta toivotaan ettei näin käy

[CrB]

Metsästysseura, johon kuulun, on rauhoittanut metson jo ainakin 15v ajan, syynä kannan pienuus. Kaikki maat eivät ole seuralla ja saattaa käydä niin, että joku kannanverotuksesta tietämätön/piittaamaton tolvana turakka menee ja polttaa useamman metson t. teeren ja näin nollaa tehdyn arvokkaan lintukannan kehittämisen työn. Saaliskiintiö tulisi säätää kannan mukaan, jos alueella on esim. muutaman kymmenen teeren kanta, tulee se mitä pikimmiten rauhoittaa, onhan rktl:n suositus verotukseen 1-10% kannan koosta. Joutsenkantaa on hyvä verrata metsoihin, onhan joutsen vieläkin rauhoitettu, vaikka kanta paikoin on huomattavasti metsoa runsaampi. Verotussuositus löytyy www.rktl.fi sivuilta.

Metso onneksi viihtyy nuoremmissakin metsissä.

Keinolannoitteiden käytön wanhat metsästäjät aikoinaan totesivat metsokadon syyksi, lintu syö lannoiterakeita, jotka pintalevityksessä ovat näkyvillä vähän aikaa, kunnes hajoavat. Lienevätkö muuten löytäneet yhtään lannoiterakeisiin menehtynyttä metsoa, epäilen, ettei, vaan menehtymisen syy useimmiten lienee ollut paikallinen lyijykuuro.

Nim.
- 30vuotta metsästetty, saalistettu metsäkanalinnuista vain kourallinen pyitä, nekin mets.uran alussa.
- Jos nuorin lapseni ryhtyy metsästäjäksi, ehkä minäkin voin sitten saalistaa ensimmäiset teereni, edellyttäen tietenkin, että teerikanta on riittävän suuri metsästettäväksi.
_________________
Liikettä niveliin

[eräweikko]

Mehtämies92:lle.
Minäkin olen tuon metsovideon nähnyt. ei siinä puhuta 2 m kaistaleista mitään. Suositus on muistaakseni, ettei yli kahden puunmitan levyisiä aukkoja pitäisi soidinpaikalle tehdä.
Suolateoriaasi en usko, linnut nokkivat soraa pääasiassa niiltä teiltä, joilla takuulla ei suolaa ole levitetty ennen eikä jälkeen 50-luvun, siis metsäautoteiltä ja sorapintaisilta teiltä. Suolaa levitetään lähinnä kestopäällysteisten teiden liukkautta torjumaan.
Keski-Suomessa on metsoa tutkittu paljon ja lisää tutkitaan tänä vuonna. sivulta www.riista.fi ja sieltä kohdasta Keski-Suomen riistanhoitopiiri selviää, millaisin tuloksin

[Puuhapete]

Taitaapi se metsätalous ja siihen liittyvät muut toimenpiteet olla suurin syy metsäkanalintujen heikkoon kantaan. Ensin hakataan kaikki suuret metsäst pois, hakkuujätteiden alle metsäkanalinnut tekevät pesiään. Seuraavassa vaiheessa hakattu alue käännetään ja siinä samalla pesät tuhoutuvat.
Tosin alueellisia eroavuuksia löytyy jossain määrin, kaikki alueet eivät ole kanalinnuille niin mieluisia kuin toiset.
Toisekseen metsätalous on liiaksi suosinut "puhtaita" havupuumetsiä, lehtipuut on kaadettu. Esimerkiksi teeren ja pyyn luontainen lehtipuuravinto on tällöin tuhottu.
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Mehtämies92]

[arzi]

[Lahtaaja]

Tuota muokkausta usein tuodaan esille mutta onko sen vaikutus suuren suuri?
Usein jäljet sammaloituu 10 vuodessa, jolloin metsolle alue ei vielä kelpaa, ei edes seuraavaan 10 vuoteen. Ja vaikka jälkiä vielä vähän näkyisikin niin mitä merkitystä niillä on?

[Mehtämies92]

[NoVoeHelevetti]

Ei ainakaan viime vuosina ole tuo metsokanta pienentynyt saati romahtanut alueilla missä metsästän.. Mielestäni se on huipussaan koko metsästysurani aikana. (14v) Joten eiköhän tämä kerro siitä, että metsokin alkaa sopeutua nykyaikaiseen metsätalouteen ainakin jollain asteella. Nykyään metsoon tuppaa törmäämään enemmänkin n.20-30 v. taimikoilla kuin vanhoissa metsissä. Ja tänä syksynä näin ensimmäisen kerran elämässäni 10 vanhan ukkometon parven! Ja niistä yks reppuun.. Niihin kahteen päivään, mitä tuossa paikassa oltiin nähtiin varmaan 100 metsoa ja koppeloa yhteensä! Uskoisin että metsokantamme säilyy elinkelpoisena ja myös metsästettävänä. Ainakin toivottavasti..

[eräweikko]

Pölynsidonta-ainetta levitetään tosiaan yleisille sorateille, mutta ainakin minä olen enimmät metsot nähnyt pienemmillä ja vähempi liikennöidyillä teillä. Ja nimenomaan syksyisin. Linnut ilmeisesti luonto on opettanut tietämään, että loka-marraskuussa on viisainta tankata jauhinkivet lihasmahaan, lumien tultua homma on hankalampaa. Vastaavasti keväällä lintuja näkee teiden varsilla, mutta taitavat olla silloin varhaisvihannan takia.
Maaperän muokkaus vähentää ainakin mustikan määrää. Tästä puhuttiin pari vuotta sitten mm. Tampereen kanalintuseminaarissa. Mustikka paitsi suojaa pieniä poikasia, houkuttaa monia hyönteisiä ja toukkia, joita metsonpoikaset käyttävät ravintonaan ensimmäisten elinviikojen aikana.
Hakkuuaukoista ei löydy aina niin paljon kanalintujen pesiä kuin olettaisi, mutta yhdenkin pesän tuhoutuminen muokkauskoneen alle on liikaa.
Metsoparlamentti on masinoinut pesien suojauksen, joka ainakin puutavarayhtiöiden mailla on jo melko rutiinia.

[KurkkaHolli]

Itseä on niin metson kuin muidenkin kanalintujen kantoja rokottavana tekijänä aina mietityttänyt se järjetön ojittaminen. Niilläkin mailla missä itse metsästän, on perimätiedon mukaan pian sata vuotta yhtä suota koetettu jo kuivattaa. Siis ihan oikeaa suota, jossa on lähde alla luonnollisesti. Noh, nyt ovat saaneet ensimmäiset hakkuut sieltä reunamännyistä, eikä puu kelpaa kuin kuiduksi. Heikkoa ja tiheää kasvultaan, alusmaat kainaloihin asti ylettyvää kuivaa vaivaiskoivua, pohjakasvillisuus luonnollisesti sammalta, ei marjan marjaa seassa. Pieneliöt eli hyönteiset eivät tuota aluetta kovinkaan suosi, jostain syystä.

Toinen alue, jossa on kovasti koetettu saada vetelään suohon mänty kasvamaan, koetettiin nyt pari vuotta sitten uudistaa ojitustensa suhteen... Miten sen nyt luonnehtisi, aivan älyttömät kanavat sinne oli kaivettu, kävi työstä se niiden ylittäminen, sillä ojaan tippuessa vettä olisi ollut napaan, ja alla vetelä. Eikä se suo siitäkään näytä kuivuvan, vaan suo on suota, edelleen, ei mitään asiaa keskemmäs. Eikä reunametsätkään sen paremmin siitä kasva, korkeintaan ojan penkoille kaivuujätteen päälle perinteiset taimikot. Niitäkö sitä koetetaan kasvattaa noilla toimin?

Kosteikkoja, joita noilla main on ollut, ovat kuivumaan päin, mutta eivät riittävästi näemmä, havupuille. Eli seuraavaksi siis entistäkin syvempiä ojia?

Kosteikkojen kadotessa, kadonnee suojaa ja ruokaa. Epäilisin näin.

Suurin huoleenaiheeni on metsätalous. Yksityiset maanomistajat kun eivät välttämättä muusta kuin kertyvästä europinosta välitä, ikävä kyllä. On kuitenkin paljon positiivisia, sekä hatunnoston arvoisia poikkeuksia tuohon sääntöön. Nämä tapaukset tuppaavat olemaan sitä "vanhaa kansaa", jotka ottavat tarvepuut, eivät kaikkia puita. Muistaakseni tuota tapaa kutsutaan "harsimiseksi", korjatkaa mikäli olen väärässä. Metsätalous suuremmilla metsäalueilla tahtoo yksipuolistaa puut, eli tehdään metsästä puupeltoa, mäntyä mäntyä... sekä toki mielellään kuusta, se kun on nyt arvossaan. Moninaiset metsät, ovat poikastuotolle arvokkaita, sillä eri kasvun sekä vuoden -vaiheissa on erilaiset metsät arvokkaita. Yksipuolistaminen puutuotto silmissä, ei palvele lintukannan tarpeita, eikä näin ollen kannan tulevaisuutta.

Näin minä näitä olen kannonnokassa tuumaillut.

[tetri]

Hieno homma jos nuorin metsästäjäpolvi pohtii näitäkin asioita. Kaikilla ei olekaan päälimmäisenä mielessä nuo tiputusten määrät ja jatkomakasiinit. Mehtämies 92 on nimmarinsa väärtti!

[eräweikko]

Pohjois-Hämeen evp riistapäällikkö nimesi juuri tuon ojitusvimman metsokannan haudankaivuuksi. Osuu ainakin yksiin ajallisesti, tieteellistä näyttöä ei kuitenkaan taida olla. Tampereen metsäkanalintufoorumi ei kuitenkaan teoriaa täysin tyrmännyt.
Nykyiset metsänhoitosuositukset ovat palaamassa jossain määrin vanhaan, sekametsiäkin jo sallitaan, joskus jopa suorastaan suositaan. Vie vain tautisen pitkään, ennenkuin rupeaa vaikuttamaan.
Soiden ojitusinto oli kyllä vertaansa vailla 1960-luvulla, osin jo ennenkin. Eikä kovin monelta ojikolta taida tukkilaanin täytettä paljon tulla. ei ainakaan laatutavaraa