Metsästyskoiran kunnon ylläpito lomalla!

[Dani_el]

Mitenkäs ja minkälaisten koirien kuntoa pidätte yllä näin metsästyskoirien loma-aikaan? Itellä tulee ajokin kanssa heitettyä tuommoinen 4-6km kävelylenkki päivittäin, pysyy koira rauhallisena eikä tartte paskoja keräillä tarhasta kun lenkkipolulla paskoo. Kunhan lumet sulaa ja fillari irtoaa kinoksesta otetaan vähän kovempaa lenkkiä ja ilmojen lämmettyä lasketaan välillä veneestä uimasille.

[pölykeuhko]

Ei ala seisojilla loma vielä pitkään aikaan.

[JtL]

Fillarilla aika lailla ja varmasti mäkivetoja tulee tehtyä.

[Valto.]

Kyllä suurin osa ajasta mennään koira irti, mutta tuon seisojan kanssa virikkeitä pystyy hakemaan kohtuullisen helposti erilaisista koulutus jutuista, kuten vesinoudot ja vastaavat. Kunhan lihaksisto kehittyy vielä hieman, niin siirrytään sitten aktiivisemmin vetohommiin suksilla ja maastopyörällä.

[KORO]

Kun tiet sulaa nii pv suzuki alle biikle ja dreeveri naruun jalkatappiin.pennusta ku opetettu nii juokseen nätisti peräkkäin
_________________
Tulisi kesä ja kärpäsiä, köyhillekin ystäviä

[Alpertti]

Talvella mentiin hiihtämällä rauhallisemmin mutta nyt sulan maan aikaan 3krt viikossa kympin lenkki pyörällä. Huli on 10v kku, ei kyllä ikä vielä paina, ens syksy menee melko varmasti.. Nyt lämpimillä keleillä käytän puolenyön maissa, jaksaa paremmin.

[iivariiso]

Se tuli pyöräilykausi avattua koiran kanssa. Ensimmäistä kertaa käytiin pikku lenkki pyörähtämässä ja yllätys oli melkoinen kun koira osasikin heti ravailla rauhassa pyörän rinnalla. Viime syksynä koitettiin pari kertaa harjoitella hommaa mutta silloin oli melkoista touhua. Nyt kuin eri koira kokonaan. Alussa yritti vähän haistella mutta hyvin nopeasti rauhoittui ja keskittyi juoksemaan.

Sitähän saatetaan olla syksyllä hyvässä kunnossa heti karhujahdin alkuun jos hyvin menee. Vielä jos vähän uimareeniä otetaan lisäksi jahka vedet lämpenee niin ei pääse nallet ja hirvet uimalla karkuun.

Tuli oikein hyvä mieli kun tuntu pyöräilu helpolta ja sai koirakin eri tavalla liikuntaa kuin pelkkää isännän raahaamista remmin perässä.

[KHaivula]

[iivariiso]

Viime syksynä pari kertaa tosiaan kokeilumielessä koitin ja aivan hirveää hötkyilyä joka suuntaan. Nyt meni todella helposti ja pari vastaan tulevaa koiraakin ohitettiin ilman minkäänlaista yritystäkään tehdä tuttavuutta. Koira osasi varoa pyörää heti alusta lähtien ja juoksi remmi löysällä pyörän vieressä. Viime syksynä kokoajan remmi kireällä ja kaikkien hajujen perään. Kyllä se paljon rauhoittaa pentukoiraa tuo 7 kuukauden lisäys ikään.

Onhan tuo muutenkin muuttunut helkkarin paljon ihan muutamassa kuukaudessa. Paljon saanut opetettua perusasioita jotka helpottaa elämää. Mukava oli käydä Kittilässäkin pääsiäisenä kun kävin iltalenkillä kaveriperheen mökillä ja koira makoili paikka komennolla toista tuntia rauhassa paikallaan eikä hölkyillyt asukkaita nuolemassa kun hieman pelkäävät isohkoja koiria. Sanoivat että ompa siitä tullut kiltti koira kun nuin rauhassa makoilee. Kysyin että saako se käydä nuuskimassa nurkat ja kun lupasivat niin vaapaa komennolla kävi kiertämässä huoneen ja tuli takaisin makaamaan määrätylle paikalle. Tavoitehan tässä on opettaa koira niin että metsällä voi tarvittaessa komentaa olemaan paikoillaan mikäli tarve vaatii. Saa nähdä toimiiko kaadolla sitten ensi syksynä. Muitakin asioita yritetty opetella mutta tärkeimpinä nämä perustoiminnot ja aika hyvin ne alkaa olemaan hanskassa. Porojen vierestäkin pystyttiin kävelemään ilman suurempia ihmettelyjä.

[Valto.]

Meillä on tuo pyöräily noussut aivan ykkös lajiksi kesäisin. Toki uintikin on hyvänä lisänä ja aina uidaan kun mahdollista, mutta ihan joka lampareelle tuota ei kehtaa löysätä eikä aina jouda kuskaamaan kauemmas. Pyöräilemään pääsee suoraan pihasta ja lähellä on muutamia mukavia metsäpolkuja missä päästellä. Eli meillä mennään siis vetovaljaiden kanssa maastopyörällä ja kainpo vetoadapteri on pyörässä kiinni. Jos homma kiinnostaa, niin suosittelen tuota ultra swing adabteria. Hyvin pitää vetoliinan pois renkaasta ja kääntyilee molemmille puolille, joten jos koira tekee äkkipysähdyksen, niin adabteri ei hajoa. Alkuun pelotti ihan tosissaan että vetääkö koira minut kumoon jos tekee äkkiliikkeitä, tai jääkö se alle jos pysähtyy täydestä vauhdista. Mentiinkin aluksi enimmäkseen isompia peltoteitä, mutta nyt kaipaisi jo lisää vauhtia ja pienempiä polkuja. Nytkin on kyllä välillä tiukkaa sopiiko sarvet puiden välistä, mutta saisi olla enemmänkin sellaisia makeita pikkupolkuja tarjolla ja toinenkin koira vetämässä. Menee tuo parhaillaan reilua neljää kymppiä, mutta väkisin tippuu vauhti sinne pariin kymppiin ja alle noilla tiukemmilla poluilla, kun joutuu rytmittämään omaa polkemista kannokon mukaan ja mutkat syövät vauhtia. Mutta aivan hupainen ja vauhdikas laji, eikä tee yhtään hallaa, vaikka isäntäkin joutuu ottamaan muutaman hien pintaan ennen kauden alkua.

https://www.youtube.com/watch?time_continue=2&v=fckor-Ot5jI

Eli tuollainen adabteri käytössä, mutta kulkineena toimii 29" maastopyörä. Isäntä ei ole meillä videolla näkyvässä kunnossa, joten pyörällä paksukin pysyy koiran tahdissa paremmin. Talvella on kickspark käytössä jos lenkitys menee pimeään tai koiralla on juoksut, mutta ei tuo potkiminen ole oikeen se itselle sopivin tyyli liikkua. Saisi olla valjakollinen koiria vetämässä, että siihen saisi sopivaa vauhdin tuntua. Neiti tuntuu menevän silläkin kovempaa kun uskaltaa ajaa, mutta kai se painoero kostautuu yhden koiran kanssa.

[KHaivula]

[Valto.]

http://www.kainpo.com/kainpo-tuotteet/ultra-swing

Muistaakseni tilasin tuolta. Saatoin kyllä ostaa paikalliseltakin samalla kun vetovaljaita soviteltiin. Tuo race mallin joustamaton adabteri on kicksparkissa, mutta se ei oikeen toiminut tuon meidän veitikan kanssa etenkään harjoitteluvaiheessa pyöräilyyn, kun on sen verran nopea liikkeissään ja harjoitteluvaiheessa saattoi tempaista täydestä vauhdista 90 mutkan ojaan jonkun hajun perässä.

Ehdottomasti turvallisuustekijä, jos meinaa vedättää. Ei pääse naru sotkeutumaan renkaaseen missään tilanteessa. Jos juoksuttaisin enemmän sivulla ja koira on luonteeltaan sellainen, ettei oikeen tiedä mitä se keksii, niin katselisin ehkä sitä combi adabteria tai perus springeriä. Itse pidän turvallisuustekijänä sitä, että saa pitää molemmat kädet sarvissa. Toki tuo ultra swing toimii hyvin vaikka koira ei vetäisikään koko ajan. Meilläkin mennään yleensä niin, että alkumatkasta mennään täysi veto päällä, jossain vaiheessa lenkkiä meno muuttuu verkkaisemmaksi ja mennään naru löysällä ja yleensä loppumatkasta mennään taas sinkki tiukalla sen mitä koira pääsee. Kohtalaisen kallis tuo adabteri tietysti on, mutta nyt en enää pois antaisi kun siihen on tottunut. Tuntuu olevan kestäväkin, kun ei kahden kesän käytöllä ole mennyt miksikään ja 20€ investoinnilla saa varajousen, jos tuo ensimmäinen väsähtää. Ja on ollut välillä niin mutkilla että täytyy oikeasti hämmästellä että miten se onkin kestänyt kaiken tuon rääkin. Eikä kertaakaan ole vielä ollut sellainen vaaratilanne lähelläkään, että itse olisi ollut ongelmissa sen liinan kanssa, vaikka monen sorttisia nykäyksiä, äkkipysähdyksiä, koiran väistöjä ja ties mitä on sattunut. Ollaampa pari kertaa täräytetty täydestä vauhdista polulla puun eri puoliltakin, mutta vielä on vältytty niin koiran, isännän kuin kalustonkin vaurioilta. Toki suosittelen pitämään huolen siitä että jarrut on hyvässä iskussa. Itselle ostin joskus ennen koiran hankintaa silloista autoa kalliimman täysjousitetun maastopyörän levyjarruilla, kun aavistelin jo silloin tätä tarvetta. Hanuri kyllä kiittää täysjoustosta, mutta nyt jälkiviisaana sanoisin, että jarrut on olleet ehdottomasti tärkein ominaisuus. Saattaisin nykyisten maastojen perusteella kallistua nyt jopa ennemmin läskipyörään, mutta pitäisin kyllä huolen että pyörässä on hyvät jarrut. Ajoasennon säätelin siihen malliin ja valitsi itse asiassa koko pyöränkin vähän sillä perusteella, että ajoasento on maastopyöräksi kohtalaisen pysty. Vauhtia piisaa välillä aika reippaasti, joten maastoa saa tarkailla tiiviisti ja ennen kaikkea koiran liikkeitä täytyy seurata silmä kovana, ettei tule haavereita. Ihan perus budjettimallin maastopyörälläkin kyllä pärjää, mutta jos ajoasento on kovin kumara, niin katselisin korkeamman stemmin ja pitäisin jarrut hyvässä iskussa oli kyse levyjarruista tai perus paloista. Tuolla sorateillä ja muilla isommilla väylillä käy mikä hyvänsä pyörä, kunhan nuo kaksi edellä mainittua seikkaa on kunnossa.

http://www.kainpo.com/kainpo-lisavarusteet/muut-turvavarusteet

Otin myös tuon nylon holkin, kun omassa pyörässä on tuo runko sen mallinen ettei tuota adabteria saanut oikeen muuten kiinni. Hain kyllä jo sopivaa kierretankoakin kaupasta, mutta päädyin lopulta tuohon vaikka se kallis olikin ja asiansa on kyllä ajanut.

Kickspark max on täydellä koiravarustuksella ja kelkka narulla. Me ei olla tarvittu vielä kertaakaan tuota etupehmustetta, mutta neidillä se on ilmeisesti ollut pari kertaa tarpeen. Suksen levikemuovit on hyvät. Race adabteri toimii siinä mukavasti, kun taas tuo ultra swing nousee kelkan rungon muodosta johtuen liian pystyyn. Tuo suksien kärkiin haarautuva naru on vähän hankala, kun koira ei tykkää yleensä juosta suoraan kelkan edessä. Jos koira juoksee vähän toisella sivulla, niin kelkka tahtoo purkiä kulkemaan yhdellä suksella. Kurveissa toki kääntyy paremmin tuolla narulla, kuin sillä yksiosaisella adabteriin kiinnittyvällä. Minä en tarvitse jarruja ainakaan tuon yhden koiran kanssa, mutta neiti niitä käyttää jatkuvasti eikä lähtisi ilman.

Manmatin vetovyö löytyy, mutta sitä on tullut käytettyä vähemmän. Neiti joskus juoksee ja itse olen pari kertaa hiihtänyt sen kanssa, mutta vähiin on jäänyt käyttö. Liinoja on manmatin liina, joka toimii huonosti noiden adabterien kanssa, koska jousto on tuossa alkupäässä, eikä sen jouston olisi suotava olla koirankaan päässä. Kainpon liina toimii ihan ok ja niitä on pyörä mallinen ja kelkkaan tuo haarautuva. Kainpon narut on noita vanhempia pyöreitä ja oransseja. Niitä uusia mustia en ole kokeillut. Yleensä käytän pyöräilessä zero dc vetoliinaa ja siitä olen kyllä tykännyt, vaikka jousto jää alkusolmun verran adabterin sisään. Valjaina on pari kappaletta zero dc fasten valjaita ja ainakin meidän seisojalle passaa päälle kuin olisivat mittatilauksena tehtyjä. Toki tuo malli on saksanseisojalle suunniteltu, joten ei ihme että sopii hyvin, kunhan koko on oikea.

Eli jos nyt pitäisi mennä kauppaan ja selvitä halvalla, niin ostaisin tuon ultra swing adabterin pyörään ja pyörä maastojen mukaan, kunhan on hyvät jarrut ja sen verran pysty asento että näkee luontevasti riittävän paljon eteenpäin. Läski levyjarruilla olisi varmaan se monipuolisin ja kustannustehokkain vaihtoehto, jolla pärjää joka hommassa. Tuo 29 maasturi varsinkin täysjoustona on ehkä itselle muuten mieleisin, mutta muutamat pahat pehmyet hiekkakohdat on sillä hankalia. Toki ongelma korjaantuisi toisella koiralla tai paremmalla kunnolla, kun saisi vauhdin pysymään riittävän kovana noiden hankalien kohtien yli. Jos kelkkailu kiinnostaa, niin Race adabterin kicksparkkiin, se halvempi kelkka ehkä menisi ja itse pärjäisin ilman jarruja, joskaan neiti ei. Liinaksi joko kainpo tai zero dc, miksipä ei joku muukin, kunhan jousto-osa on keskellä. Ja sillä yhdellä liinalla pärjäisi molemmissa hommissa, kuten myös hiihdossa ja juoksussa. Tuo manmatin vyö on ajanut asiansa ja siinä riittää varmasti säätövarat isoille ja pienille ihmisille, joten hyvä ja kustannustehokas, jos käyttäjiä on useampi eikä käyttö ole kovin kovaa. Parempia varmasti saa, jos käyttö on aktiivista. Ja se kaikkein tärkein eli valjaat. Oma valinta ehdottomasti tuo zero dc fasten, koska sopii omalle koiralle kuin tehty. Varmasti monikin ajaa asian, mutta itse valikoisin manmatin, non-stopin ja zero dc valikoimasta parhaiten omalle koiralle sopivan mallin. Ja juuri tuo sopivuus on avainsana, eli koko ja malli pitää passata tismalleen sille koiralle, jotta vältytään loukkaantumisilta ja vetäminen on mukavaa.

Ihan halvaksi ei tämäkään hauska tullut, mutta laskin sen niin että tuo koira on tuossa ainakin 10 vuotta lenkitettävänä, luultavasti kohta tulee toinen ja uskoisin että koiria tulee olemaan niin pitkään kun itsellä terveys kestää koiraa pitää, eli varmaan useamman kymmenen vuotta. Vetoliinat kestää ikuisuuden, eivätkä maksa mahdottomia. Adabteri on osoittanut jo nyt olevansa lujaa tekoa ja kestää varmasti ainakin 10 vuotta korkeintaan yhdellä tai kahdella jousen vaihdolla. Valjaat ei maksa älyttömiä ja menee tuon yhden koiran eliniän. Pyörä kestää ainakin 10 vuotta kohtalaisella huollolla, kelkka varmasti vähintään tuplaten huoltamattakin, ellei nyt joudu liukumuoveja uusimaan. Eli loppuunsa nuo nyt ei niin kalliiksi tule, kun asiaa ajattelee pitkällä tähtäimellä. Se vähän kimaltelee mielessä, että kun joskus saisi toisen koiran vielä vetämään ja sähköavustisen täysjousitetun läskipyörän alle, niin jo siinä olisi vauhdin hurmaa ja koirat saisivat juosta oikeen tosissaan. Avustus putoaa pois kovemmissa vaihdeissa, mutta saisi vähän lisää tekemisen meininkiä myös noihin hitaampiin ja haastavampiin osuuksiin. Onneksi ovat sen verran kalliita, että ellei tässä nyt lottovoittoa satu kohdalle, niin saa tuo ihan normaali vajaan parin tonnin pyörä kelvata näihin omiin tarpeisiin. Hankitaan se toinen koira vetoavuksi, niin luultavasti vauhti kasvaa enemmän kuin kalliimmalla pyörällä. Kaiken kaikkiaan todella hauska laji, jossa saa itse hyvää liikuntaa, tulee lenkitettyä koiraa samalla mukavasti ja pääsee vähän rälläämään maastoon ympäristöystävällisesti kun ei raski crossipyörää ostaa, kun sitä ei saa perusteltua itselle muuna kuin hupivälineenä eikä lääheskään kaikki maanomistajat anna edes ajaa maillaan.

[iivariiso]

Näyttää vähän turhan hurjalta hommalta tämmöiselle kohta keski-ikää lähestyvälle miehelle. Jos tässä joskus vaurastun niin sähköistetyn fätbiken hommaan. Sillä vois juoksuttaa vähän pehmeämpiäkin teitä pitkin. Emäntä osti semmoisen maastopyöran tapaisen ja sillä käynyt nyt pari kertaa juoksuttamassa niin onhan leppoisaa touhua. Tuollakin menee jo vähän huonompaa tietä mutta ois niin helkkaristi nuita huonompia mettäteitä mitä kierrellä.

[Valto.]

Se on hurjemman näköistä kuin miltä se tuntuu. Crossipyörällä jos menisi samaa vauhtia, niin aika köröttelyähän se olisi. Ei tuossa kuitenkaan ole kuin puolet mopon vauhdista, parhaimmillaan hyvällä baanalla ehkä mopon vauhti. Crossilla olisi vauhtia äkkiä 80km/h samalla polulla jossa koiran kanssa menee paria kymppiä. Koirakin oppi yllättävän kivuttomasti seuraamaan noita polkuja ja harhautuu reitiltä jopa vähemmän kuin isommilla teillä. Ehkä se ei tunnu koirasta luontevalta, että isolla tiellä pitäisi seurata tien reunaa, mutta kapea polku on luonteva ura edetä. Tuntuu myös niitä häiritseviä hajuja olevan vähemmän ja oikeastaan ainoat äkkipysäykset on nykyäään tarpeiden tekoa. Siihenkin osaa varautua, että pienen alkuspurtin jälkeen väännetään tortut ja kusaistaan pari kertaa ja sitten tilanne rauhoittuu. Ensimmäisen kesän olin täysin vakuuttunut, että en uskalla koiran kanssa edes noille mönkijällä ajettaville metsäpoluille. Nyt oikeen etsimällä etsii kapeampia rännejä ja koittaa pitää vauhdin mahdollisimman kovana. Isommilla baanoilla voi sitten himmailla ja levähtää, kun siinä ei oikeen saa sitä menemisen tuntua. Ei se 20km/h kuitenkaan kummoinen vauhti ole polkupyörällä polulla, mutta on se kuitenkin selvästi vauhdikkaampaa, kuin ilman vetoapua. Oikeastaan parasta tuossa on se, että pyörällä pääsee hyvää baanaa todella lujaa ja koira auttaa pahimmissa paikoissa, niin ei tule niin paljoa niitä tylsiä ja hitaita kohtia. Tavallaan sähköavusteista pyöräilyä ehkä hieman tehokkaampana ja omilla oikuillaan varustettuna. Täytyy kyllä myöntää että ymmärrän nyt selvästi paremmin mikä niissä sähköavusteisissa pyörissä ihmisiä niin paljon viehättää, että ovat valmiita maksamaan tuplahinnan tai ylikin selvästi raskaammasta, mutta muuten identtisestä pyörästä. Tuossa vaan tulee se etu, että saa jahtikaverin lenkitettyä siinä samalla.

[Valto.]

https://youtu.be/dGIdXu8pwTo

Tuossa on videopätkää viime kesän lenkkeilystä. Ei mitään huippupätkistä koottua sikermää, vaan muutamalta perus lenkiltä koottu pätkä, jossa näkyy suunnilleen tuo meidän perus reitti. Aika paljon siitä sai pätkiä, kun lenkki kestää noin 30-45 minuuttia pysähdyksistä ja vauhdista riippuen. Mutta eipä se tuon hurjempaa tohua ole, vaikka ihan hauskaa onkin. Vauhtia voi säädellä aika hyvin jarruilla ja omalla polkemisella. Ainakin meillä hoksasi lähes heti tuon polun seuraamisen ja aloiteltiin toki ihan suorilla sorateillä. Siitä sitte mutkaisempaa soratietä risteyksillä, isompia mönkijäpolkuja ja talvitien pohjia seuraavaksi ja lopulta päädyttiin myös normaali poluille.

Tuossa näkyy myös aika hyvin miten tuo vetoadabteri ja hihna toimii. Eli hihna ei pääse vahingossa renkaaseen, koira voi juosta edessä tai kummallakin sivulla ja tuo hihnan jousto ottaa pois pahimmat äkkipysäykset ja nykäysten aiheuttamat ongelmat. Alkuun koira säntäsi joskus 90 asteen kurvilla suoraan ojaan, mutta siinäkin vaan tehokkaalla jarrutuksella vauhti pois, hihna pysäytti nykäyksen voiman ja hommasta selvittiin ongelmitta. Ja koiran saa raville kuten tuossakin näkyy. Kun mennään kapeampia polkuja, niin sidon vain jarrulla sen verran että vauhti hidastuu tarpeeksi ja koira vaihtaa automaattisesti kevyeen raviin.

Suosittelen kokeilemaan. Jos meno näyttää liian rajulta, niin voi sitä harrastaa sievemminkin, kun vaan polkee itse rauhallisemmin ja pysyttelee vaikka isommilla sorateillä.