Kanalinnuttomuus 2014-2015-2016-2017-2108

[Pohjola]

täällä ei ole pakko olla

[Greifelt]

Minäpä uskallan laukoa jotta tänä kesänä poikuudet onnistuvat loistavasti! Syksyllä voimme todeta isoja poikuuksia ja vahvistuvia kantoja!

G

[Pohjola]

Jep... sama tuntuma... mutta taitaa olla erittäin suuria vaihteluita alueittain ja melko pienillä alueilla nuo jyrkät erot. Voipas olla että muutama riekkokin tulee ohjelmaan, ainakin juniorille. Mutta puolari taitaa pysyä viel kaapissa.

[MtJ]

Kyllä se siltä näyttää, että nyt on kanalintua tulossa enemmän, kuin parina viime vuonna.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Jartsu]

[andes]

[MtJ]

Hyvä kirjoitus ja vahvasti perusteltu mietintä kanalintujen ahdingosta "andes" nimimerkillä.

Lisäisin tuohon sellaisen havainnon, että kun on onni käydä metsällä "oikeassa ikimetsässä", jota ei ole hakattu 100 vuoteen, niin kyllä siellä se metsotiheys ja teeritiheys on ihan jotain muuta, kuin talousmetsissä. Mutta tiheästi on myös mustikkaa.

Alikasvosta ei niin paljon ole, joskin paikoin on "luonnollista pusikkoa", joka on esim. puun kaatumisen takia siihen noussut. Osansa tekevät myös kaatuneet suuret puut (siis siitä näkyvyydestä metsässä tai pikemminkin näköesteistä).

300 metrin matkalla viime syksynä ennätys oli 8 kukkometsoa lentoon (en siis näitä ampunut, huom) ja yksi eräksi pystykorvalle haukkuun kiväärillä.

Melko varma paikka, jos haluaa metsohaukkuja tai teerihaukkuja.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[berhana]

Omien havaintojen mukaan vaihtelee kovasti se ikimetsien linnusto sen ikimetsän mukaan. Itä-Lapissa puhtaat kuusikot ovat melko hiljaisia riistan suhteen, vaikka sitä alikasvosta (mustikka tms.) pohjoisen harvoista metsistä hyvin löytyykin. Puhtailla/ lähes puhtailla männiköillä lintua on hieman runsaammin (erit. syksyn edetessä). Oma lukunsa ovat mänty-kuusi-sekametsät.... varsinkin jos ovat suolaikkujen, purojen, tms. rikkomia, niissä sitä lintua tuntuu olevan monin verroin siihen puhtaaseen kuusikkoon verrattuna.

Olipa sitä lintua tahi ei Lapin vanhat metsät ovat riemukkaita paikkoja liikkua. Etelässä tuppaa nuo vanhojen metsien laikut olemaan semmoisia läpikäymättömiä rytelikköjä, mutta pohjoisen louhikkovapaissa vanhoissa metsissä on kuin puistossa kulkisi.

[MtJ]

Tuossa omallakin läntillä, jossa on vanhaa metsää, on suota oikealla ja vasemmalla, eli käytännössä kyseessä on iso suoalue, jossa naturan perusteella on hakkuilta rauhoitettu alue. Kyseessä on kilometrejä pitkä suoalue ja olisko tuo yli kilometrin leveä.

Lintuja kyllä riittää, vaikka metsästelenkin aktiivisti tuolla alueella. Eipä siellä minun lisäkseni olekaan kuin yksi toinen metsämies.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[slapshot-]

Kyllä nyt varmaan pesinnät on onnistuneet hyvin, mutta tämä vuosi taitaa silti mennä toipumiseen parista edellisestä vuodesta.

[antsa6]

Jokaisella omanlaisensa kokemukset tietenkin, mutta en siis tarkoittanut mitään koskemattomiksi jätettyjä kuvioita talousmetsien kupeessa tai keskellä, kun kirjoitin aiemmin "erämaista".

Kun viime vuosina olen kävellyt useampia kilometrejä nimenomaan erämaita tai erämaiden omaisia, useamman kymmenen neliökilometrin laajuisia yhtenäisiä, vanhoja metsiä Itä- ja Pohjois-Suomessa, niin järestään on käynyt niin, että ne sydänmaat ovat olleet enempi vähempi tyhjää täynnä ja kun tullaan sinne vanhojen metsien ja talousmetsien reunalle tai jopa talousmetsän puolelle niin sielläpä sitä lintua onkin sattunut silmään eri lailla. Mutta tämä on siis yhden miehen otos ja painottuu nyt tietenkin kahteen viime syksyyn, jotka eivät mitään hyviä ole olleet.

[Pohjola]

antsa, kyllä havaintosi on monen muunki ja melkolailla paikkansa pitävä.
tietysti siinä on sellaistaki että niillä "ikimetsillä" voi olla pieniä länttejä jossa on sitten tihentymää ja jos niihin ei satu/ tiedä mennä nii tyhjää piisaa.
näistä metsätyyppien rajamaista löytää helpommin.....

[xyxy]

Luonnontilaiset alueet ovat erilaisia eri osissa maata. Lisäksi metsään vaikuttaa maapohjan laatu (tutustu metsänpohjien luokitukseen). Edelleen Suomen korkeudella soistuminen on jatkuvaa, ehkä eteläisintä Suomea lukuunottamatta.

Eteläisen Suomen luonnontilaiset kuusikot ovat lähes poikkeuksetta liian tiheitä, että niissä olisi pohjakerrosta, esim. mustikkaa, niissä on vain sammaleita, jotka menestyvät niukassa valossa. Eteläisessä Suomessa luontaisten puustojen tiheys on niin suuri, että niissä metso tuskin pystyy lentämään lainkaan.

Luonnontilaiset sekametsät, joissa esiintyy tasaisesti koivua, kuusta ja mäntyä, ovat luonnottomia, koska noiden puiden elinaika eroaa toisistaan erittäin paljon. Mänty voi elää useita satoja vuosia vanhaksi, kuusi parisataa vuotta ja koivu alle sata vuotta. Mänty sietää huonosti varjostusta, eikä uusiudu pienissä aukoissa lainkaan, kuusi taas sietää mitä tahansa ja puskee pituutta, jos maaperässä on voimaa, lopuksi tappaen männyt ja koivut.

Nyt ihannoidaan soiden ennallistamista ja sitä, että jo ennallistamisvuonna alueella pesii riekko. Toki soita on ojitettu turhaan, mutta Etelä-Pohjanmaalla puuston lisäkasvusta kasvaa yli 40 % ojitusalueilla. Suomeen syntyy uutta suota 1000 ha/a (Suoseura). Ja kun huomioidaan, että Suomen pinta-alasta kolmannes on jo ehtinyt soistua jääkauden jälkeen, olisi Suomi kokonaan soistunutta 15-20 tuhannen vuoden kuluttua.

Eläimistö vaihtuu luonnon muuttuessa. Arvelen, että muutosprosessit luonnontilaisissa oloissa muuttuvat nopeammin, kuin eläimistöt sopeutuvat muutokseen. Ja niinpä eläimistö vaihtaa asuinpaikkaa.

Hirvi on kiistaton voittaja metsätalousmetsissä, metso eteläisen Suomen talousmetsissä ja teeri tulee voittamaan, kun koivun todellinen arvo palaa polttoaineena. Riekko lienee selvin häviäjä, pyy ei nykymetsätaloudesta juuri hyödy, mutta ei häviäkään. Uuden metsälain myötä metsien monimuotoisuus tulee lisääntymään joka tapauksessa, ellei sopivia metsäkohteita hakata liian varhain.

[MtJ]

Vanhin kuusi on 9950 vuoden ikäinen. Että kyllä se kuusi voi kasvaa paljon vanhemmaksikin, kuin 100-200 vuotta. Lainaus:

[tee667]

Mustikat ovat vähentyneet, WWF uutisoi mutta perustuu Metsätutkimuslaitoksen tilastoihin. Tämähän tullut esille jo aiemmin, mutta nyt on tutkittuakin tietoa. Eiköhän siinä ole yksi syy tuohon kanalintujen alamäkeen.


http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2705821/Mustikkasato+Suomen+metsissa+puolittunut+1950lukuun+verrattuna