Kanalintuhavainnot 2016

[Jartsu]

eli täyttä potaskaa koko asia.

[EIVA]

Vaikka joku ampuisi 100 lintua ei sillä ole valtakunnallisesti vaikutusta
mutta paikallisesti kyllä.
Kenenkään ei enää nykyään tarvitse ampua yhtään lintua ruan takia,
vaan taustalla on tappamisen himo johon ei kenenkään täysjärkisen eettisesti oikein toimivan metsästäjän luulisi enää sortuvan.

[MtJ]

Nyt täytyisi löytää sitä varmaa tietoa, että se metsästys tappoi paikallisesti vaikka soitimen pois. Ja nimenomaan niin, että metsästyksessä saatu suuri saalismäärä tappoi koko soitimen tai aiheutti kannalle vahinkoa.

Onnea tutkimukselle, tuolle saattaa saada jopa apurahan. Ainakin Tampereen Yliopistolta, joka on tiettyyn suuntaan kallellaan ollut aina. Jos ei muuta, niin yksityistä aseenomistusta vastaan.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[MtJ]

[EIVA]

Edellisellä kirjoituksellani viittaan lähinnä JSP:n kirjoitukseen jossa kerrotaan että koillismaalla ei olisi konstikaan ampua tuo määrä ja että
myös näin tehtäisiin, jossakin muuallakin näin tunnutaan tehtävän.
En tunne omalta enkä lähialueeltakaan yhtään tuon tasoista "laahtaria".
Olen aina pyrkinyt noudattamaan eettisiä metsästystapoja kaikessa metsästyksessä.
Ikinä en ole ampunut hyvinäkään lintuvuosina lähellekään kymmentä lintua ja huonoina lintuvuosina en yhtäkään, vaikka siihen hyvillä metsästysalueilla asuneena olisi ollut erinomainen mahdollisuus.

[kannibaali]

Teeren saalimäärät ovat vuodessa 100000-240000 ja nykyään kait lähempänä tuota sataa...

Suomen pinta-ala 330 tneliökilsaa. Tästä vettä, peltoa, pohjoisinta ja muuta teerelle sopimatonta aluetta varmasti hyvin paljon.

Jos otetaan 150 000 ampumisen takia kuolemanvakavasti haavoittunutta teertä, kuolee niitä varmaankin vaikkapa 1 per neliökilsa. Neliökilsa on suuri alue yhdelle teerelle,mutta outo on myös väite, ettei metsästyksellä ole merkitystä. Vaikka olisikin ryssäinkin puolelta jopa muuttovoittoa, toki ruottiin voi loikata joku. (pinta-alat heitetty hatusta suhteessa saaliiseen, mutta tuskin ne kauheasti heittävät...tai sitten..)

Väittäisin, että jokainen kuolema on pois teerivahvuudesta, tapahtui se mihin aikaan tahansa vuodesta ja minkä tahansa asian seurauksena. Vaikkakin asioilla onkin eri merkityksensä eri tapauksissa.

Tietysti petojen tapot ovat moninkertaiset, mutta eihän monien ajattelutavan mukaan esimerkiksi supikoiran pesä- ja poikuetuhoilla ole mitään merkitystä. Metsästäjät ampuvat aikuisia lintuja....ja osaa joka omaa enemmistössä kohtalaiset prosentiti päästä turvaamaan kantaa keväällä. Toki toukokuinen kanahaukka tappaessaan teerikanan syyllistyy tällaisessa prosenttivertailussa huonoon aineistoon.


Mutta koska määrät pyörivät vuosittain samalla tasolla(eivät vuosikymmenissä mitattuina) yksittäinen tekijä teerien tapossa ei ole huomattavan merkittävä.

Ja viimeistään luonto on kehittänyt taudit ja sairaudet pitääkseen kannan kurissa, jos siihen ei muuten pystytä. Toki kannan räjähdyss voi olla dramaattinen joillain lajeilla, mutta sitä voi olla kuolemakin.

Eläinkantojen vähenemiseen ja kasvuun tietyn lajin suhteen on hyvin usein päätekijä sopivan elinalueen puute, joka käytännössä käsittää ainakin osittain nämä yksittäiset pienemmät tekijät. Jos pyylle olisi lepikkotiheikköjä ympäriinsä olisi pyitäkin paljon enemmän kuin nyt on jne...ja teerelle sopivat monimuotoiset metsät koivikoineen ja aluspuineen.

Sitten taas kun teeriä ei ole metsät pullollaan, voi 150 000 linnun säästäminen auttaa kantaa varsinkin säilyttämään asemansa. Oikeastaan tämä on aihe johon on vaikea saada totuutta....itse en sitä tiedä vaikka monia teorioita tulee luettua.

[Pohjola]

en tiedä onko menny ohi vaiko !&%¤# litaniaan, mutta olen kyllä sanonut, puhun omasta kokemuksesta.

tiedän erittäin hyvin kuinka muutamat alueet on ontuneet vuosi tolkulla yliverotuksen vuoksi.
ja kannattee muistaa ei ole pyöritty yksin ensimmäisessä puskassa pellon takana, mutta, ne lähimaiden "hyvät" paikat alko nilkuttaa parin kolmen vuoden jälkeen, kunnes pyyntiin tuli taukoa.
kun olen sanonut, tervejalkanen kohtuu taitava puolarin tai vaikka päälekkäisen käyttäjä tekee kyllä pomppulinnuille sellaista jälkeä että siihen ei tarvi enää soidinta tai piskiä.

ilmeisesti muutamat on pistäneet merkille kuinka olen yrittäny hillitä / opastaa yhtä puolarin käyttäjää.

miksi näin mennään, se on toinen juttu, siihen liittyy paljon yhteiskunnan "ohjailu" (työttömyys), sekä veren perintö ja se perintö on myös yksi syy miksi meitä täällä seuduilla on pysynyt, olen monesti sanonut, metsästys on meidän palkan syrjäseutu lisä. varmaa on että ellei mettästys olisi ollu meikäläiselle niin iso asia olisin ajat sitten suunnannu etelään.
nämä jutut ei tietty kuulu tähän kaistaan mutta nyt meni.
nii ja tiedän ja tunnen kuiteski monia kaltaisiani ja koitan ymmärtää näitä uuden polven tulokkaita vaikka menevätki joskus ylikierroksilla metässä.
minun puolesta tietyt aseet vois jättää pois mettäkalustosta,,, vai voisko,,,
on totta että muutama paikallinen tyhjiön teko ei tietty vaikuta koko maan kantaan, mutta kuten joku jo mainittiki,,, jokainen nirhattu lintu on poissa kannasta tappo sen sitte mikä tahansa. Siksi on ihan turhaa vähätellä metsästystäkään.

Mitä tulee havantoihin,,, reissut jäi olemattomiin jussina.Tielläkään ei paljoa näkyny, paitti myönteinen asia, hiiriä tuntuu olevan ja se on hyvä jossain mielessä. Samalla sitten otaa koirienki aktiivisuutta vähemmmälle.

Jäi mainittematta, turha sormella heristellä mihinkään suuntaan siinämielessä etteikö omilta löydy samaa, ainakin kun pääsevät tänne.
Varmaan sitä veren perintöä viellä muutaman sukupolven verran......

[Petteril]

Etelä-savo Puumala
Koppelolla ainakin 3 isoa poikasta ja teeri+5 melko pientä.
Noihin ikuisiin spekuloinnin aiheisiin vois kokeilla jotain uutta asian selvittämiseksi.
Esim. Kun hyvä tulos kolmiolaskennoissa rauhoitettaisiin koko Suomi kanalinnun pyynniltä, olis tasapuolista ympäri maata ja selviäis jollakin tasolla nuo rauhoittamisen ja metsästyksen vaikutukset!
Vois sitten harrastaa tuolla punasella koiralla vaikka agilitya vuoden!

[jkvi]

[kannibaali]

Koiranomistajille koirineen pitäisi mahdollistaa edes jonkinlainen kananlinnun verotus jopa alueilla missä teertä ei saa lahdata samettikaaveelta tai fasaania ampua jyväautomaatille pienoiskiväärillä ikkunasta.., tämä olisi monella tapaa perusteltavissa, toki ehkä myös toisin päin. Ja aihe ei koske niinkään itseäni. Toinen äärilaitahan on ylipäätään linnustaminen sallittuna vain koiraa käyttäessä, mutta se on jo aika vaatimus, mutta sekään ei aivan perusteeton olisi. Toki kaikista ei ole koiranomistajiksi, mutta eipä juuri mihinkään muuksikaan.

[xyxy]

Tohtori Arto Marjakangas työskenteli muutaman vuoden Riistakeskuksen leivissä. Teki mm. metsäkanalintujen hoitosuunnitelman "teoriaosan", joka on valtaosin loistava katsaus Suomen metsäkanalintujen elämään (täytäntöönpano-osa on huuhaata melkoisilta osin, piiperöjen ajatelmia, eikä sitä koskaan virallisesti julkaista).

Eräs asia, jota hän pohtii, on metsästyspoistuman kumuloituva merkitys kanalintukannoille, eli ajatus, että metsästyspoistuma vähentää pysyvästi kanalintukantoja. Jos se ei olisi kumuloituvaa, muun poistuman, mm. muiden petojen saalisosuus pienenisi. Asia jäi Marjakankaalta kesken, mutta olen ymmärtänyt rivien välistä, että Riistakeskuksessa on jatkoa tulossa. Siis tutkitaan, että saadaan tulokseksi toivottu tulos siitä, että metsästyspoistuma kumuloituu ja sen seurauksena metsästystä tullaan vähentämään erilaisin rajoituksin entisestään.

Odotan mielenkiinnolla, koska piiperöporukat havahtuvat siihen, että metsästyspoistuma on pedoilta pois ja siten niin väärin, niin väärin.

[Greifelt]

+1, hyvä kommentti.

[NoVoeHelevetti]

Selittäkää nyt sitten tämmöiselle vajaalla käyvälle savolaiselle, että minkä vtun takia katovuotena on se kato paljon totaalisempi alueilla missä metsästyspaine on olematon? Romahdusta edellisenä syksynä on aivan törkeät lintutiheydet, suhteessa suurii määrä alikehittyneitä poikasia, ja metsästyksen vaikutus ei varmasti yllä kokonaisuudessakaan 1% alueen kokonaiskannasta?
Tämä pohjautuu omiin vajavaisiin havaintoihin niin suomesta kuin ruotsistakin. Mitä väliä tuommoista katovuotta edeltävänä syksynä on kenenkään ampumisilla, jos kato käy ilman ampumistakaan noin totaalisesti? Vertailukohtana on sitten vaikka nämä kotimaisemien lintumestat. Metsästyspaine on kohtuullisen alhainen, mutta kuitenkin prosentuaalisesti varmasti tuplat- kenties jopa triplat verrattuna noihin edellä mainittuihin. Kato- ja huippivuosia alueilla on, eli luontaista sykliä. Mutta erona on se että huiput ei ole yhtä korkeita, eikä katovuosina myöskään ole totaalista katoa. Joka vuosi, alkukesän keleistä riippumatta, löytyy ainakin joitain poikueita, toisin kun alhaisen metsästyspaineen alueilta ei yhden ainoaa. Vaadin selkeää selitystä tälle ilmiölle. Ja mitä väliä sillä on lintukannalle,vaikka jonain vuonna metsästyskuolleisuus olisikin vaikka jopa sen 50%, kun seuraavana vuonna lintueldoradossa ei näy siiveniskua oli lintuja ammuttu tai ei?

[MtJ]

Omassa historiassa on 17 vuoden periodi metson rauhoitusta alueella putkeen, jossa ei tapahtunut metsokannassa yhtään mitään. Ei nousua, ei laskua. Miten tämmöinen on mahdollista, luulisi sen perusteella, että metsoja on joka nurkka täynnä.

Tuohon 17 vuoteen mahtuu ihan hiton monta metsosukupolvea jo, jotka on saaneet rauhassa elää ja olla alueella. Alueen koko oli yli 6500 hehtaaria. Naapuriseuroistakin rauhoittivat tuolloin metson vuosikausiksi, sieltäkään ei löytynyt minkäänlaista metsästyspainetta.

Jos kerran metsästyksellä vaikutetaan kantaan, niin minkä vuoksi edes 17 vuoden rauhoitus ei tuonut mitään lisäystä lintumääriin?
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Rihlamies]

Voisitteko jatkaa tuota vääntöä muualla, ja keskityttäis tässä aiheen mukaisesti niihin tehtyihin havaintoihin
_________________
Kannattaa pyytää, vaikka ei saiskaan...