Kaiken viljan koira

[AnttiSn]

Noniin. Eli toinen koira ei suostu metsästämään olleskaan, tuo on jo pieni merkki yhteistyöstä. Eikä tarvi mennä yksityiskohtiin kuten "en osaa tehdä jippoa", koska se ei ollut tämän kirjoituksen pointti. Ota minun sijaan esimerkkiin "Suomen kokenein hirvikoiramies", joka varmasti sinuakin merkittävästi enemmän on koirien kanssa puljannut, muttei juuri sinun koirien. Onko nyt yhteistyössä ongelmia? Kuten käynyt varmaan ilmi, minä en hirvikoirista juuri mitään tiedä, siksipä kyselinkin niistä. Saattaa vaikka oppia jotain, vaikken hirviä koskaan kaikella todennäköisyydellä pyydäkään.

Ja palataanko vaikka niihin ajokoiriin vielä. Entäs siellä. Minkä verran ajokin toiminta muuttuu, kun isäntä vaihtuu? Minä olen ainaskin käyttänyt toisten ajokoiria, eikä siinä ole minkään valtakunnan ongelmia ollut. Ihan hyvin on saatu jäniksiä, yhteistyön puutteesta huolimatta. Hyvin ovat kiinnikin antaneet, se kun on minun mielestä sitten tottelevaisuutta eikä mitään yhteistyötä. Oman kokemuksen perusteella sanoisinkin, että jäniskoiran on hyvin paljon helpompi olla lainassa kuin seisojan, ja tämä johtuu juuri nimenomaan siitä, ettei se tee töissä ole yhteistyössä metsästävän ukon kanssa.

Millään muotoahan tämä ei liity enää ketjun aiheeseen, joten yritetäänpäs palata vielä takaisin alkuperäiseen kysymykseen. Kävin päivän verran seisojan kanssa etsimässä jäniksiä, osittain tämän ketjun innoittamana. Samalla alueella oli myös beagle-mies, kahden koiransa kanssa. Päivän verran molemmat etsittiin jäniksiä eikä kumpikaan löytänyt mitään. Oltiin joen vastakkaisilla puolilla eli käytännössä samoissa maastoissa. Seisoja merkkasi hajuja, viritteli jo vähän seisonnantapaista. Samassa läksi täysmittasesta näreenlatvasta koppelo about 25 m päässä minusta. Täysin ampumahollilla, vaikken olis kaudellakaan kyllä ampunut noin heikkoon riistatyöhön (ei koiran vika tietenkään, että lintu puussa). Ja vielä alkuperäiseen aiheeseen eli kaiken viljan koiraan. Otetaan nyt vaikka toinen omista koiristani, joka tietääkseni on melko normaali rotunsa edustaja. Se on seisonut lyhyen elämänsä aikana mm. majavaa, jonka olisin helposti voinut jokeen, noin viiteen metriin, ampua (olin lukenut lupaehdoista, että jotkin joet ovat rauhoitettu majavalta, mutten muistanut mitkä/tiennyt millä joella olin, kun todellakaan en majavajahdissa ollut! -> jätin ampumatta). Samoin koira on todistetusti seisonut tuoretta suden jälkeä, joskin tämä tilanne purkautui koiran vimmattuun haukkuun. Eli kyllä tuollakin voisi kuvitella kaikenlaista öttimönkijää saavansa, jos vaan siihen suuntaan itse haluaa koiraansa viedä. Oma saalislista on tietääkseni jokseenkin tämä: riekko, lehtokurppa, fasaani, sinisorsa, haapana, tavi, telkkä, koskelo, teeri, pyy, metso (koppelo), metsäjänis ja supikoira. Vahvasti painottuu siihen, mitä olen lähtenyt pyytämäänkin.

[Reporetku]

Olen kyllä tuholan linjoilla tässä asiassa. Itselläni ollut monen rotuisia ja monella tapaa työskenteleviä koiria, seisojasta erilaisiin ajokoiriin.
Se, mitä ja miten koiralla metsästetään, miten se osaa nokkaansa ja vaistojaan käyttää, ratkaisee viime kädessä, onko se hyvä vai huono. Silloin kun metsästetään seisojan kanssa pusikoissa (ainakin ennen tutkia), tiedottamaton ja liian laajahakuinen koira oli varsin !&%¤# kumppani. Aika meni koiran hakemiseen tai odotteluun. Yhteyden pitäminen on siis tällaisessa tapauksessa aivan ensiarvoinen ominaisuus koiralla.

Kun puhutaan ajokoirametsästyksestä, niin koira joka tulee esim. hukalta ukkoa katsomaan, ei pitkään elelesi ainakaan minun tarhassani. Varsinkin ketun haku vaatii koiralta erittäin suurta intoa ja itsenäisyyttä. Vielä jos lunta on yli puoli metriä, niin nuo ominaisuudet vain korostuvat. Hyvällä en katso, jos koira rupeaa jäljille laskettaessa kurkistelemaan olkansa yli, että tarviiko tuonne rämpiä.

Myönnän kuitenkin, että nykyinen tutka-aikakausi sallii hieman erilaisen työskentelytavan ajokoirillakin, kuin mihin vielä -80 oli totuttu. Siihen aikaan ajokokeissakin edellytettiin, että koiran piti ottaa yhteyttä, jos yöjälkeä ei löytynyt. Luonnollista oli, että koira ei pärjännyt sen enempää kokeissä kuin käytännön metsästyksessäkään, jos se haahuili heti irtilaskettua kuulumattomiin, eikä osnnut palata irtilaskupaikalle illan tullen. Toki tuollaisiakin koiria esiintyi, ja niitä haettiin lehti- ja radiokuulutuksin ympäri pitäjiä, mutta yleensä ne olivat varsin lyhytikäisiä.

Nyt pärjää miten sitkeällä sessellä tahansa, ainakin jos yhteydet pelaavat. Suomenajokoiranjalostus myös suosii tälaista mahdollisimman sitkeää ja itsenäistä työskentelytapaa. Joidenkin muiden ajavarotuisten piirissä tuollaista työskentelyä pidetään yhä edelleen huonona. Se hyvä puoli tässä on, että jokainen voi valita mieleisensä koiran, joka sopii omiin tarkoituksiin tai maastoihin parhaiten.
_________________
Käytännöllisyys on kauneutta

[tuhola]

[AnttiSn]

Siltä osin olemme sitten tulleet siihen tulokseen, että ainaskin osa hirvikoirista tekee merkittävissä määrin yhteistyötä. Itse en asiasta mitään tiennyt, joten mukava kuulla. Entäs ne ajurit sitten? Niistä itselläkin jonkin verran kokemusta, paristakin rodusta.

Niin ja Reporetkun tekstin voin allekirjoittaa lähes sanasta sanaan. Varsinkin siltä osin, että nykyisellään gepsien käytössä ollessa nimenomaan yhteistyön merkitys ajokoirametsästyksessä on luokkaa nolla tai ainaskin hyvin pieni.

[bonus]

[tuhola]

Mun mielestä keskustelu ei mennyt ulaksi vaan pysyy asiassa. On tärkeä ymmärtää eri rotujen toimintatapoja ja eri riistalajien metsästykseen optimaalisimpia työskentelytyylejä kun puhutaan kaikenviljan koirista. Vaikka ollaan keskusteltu liki kaikenlaisista koirista on keskustelu varmasti tai ainakin pitäisi olla jokaiselle koiraihmiselle aika aika tärkeällä uralla. Toki jos fanaattisesti harrastaa vain yhtä rotua ja on sen pauloissa niin keskustelu voi tuntua turhalta. Omassa käytössä olevan rotuinen kun on ainut ja oikea..

---------

AnttiSn. Ajokoiran kanssa yhteistyö alkaa siitä että koira tajuaa mitä jahdataan. Jos kettukoira ottaa mäestä kauriinajon, yhteistyö tökkii. Koira ei tiedä mitä mies haluaa eikä mies ole osannut ohjata koiraa. Toisaalta jos ajokoira tulee hukalta etsimään miestä niin kyseessä on joko luottamuspula tai riistaverien puute. Yhteistyö ei toimi ja riista jää saamatta. Useampaa riistaelukkaa ajavilla koirilla yhteistyön ja luottamuksen merkitys on myös omalla tasollaan. Koiran pitää luottaa että jos oma nenä on tökätty ketun jälkeen niin ajetaan kettua, jos ilveksen jälkeen niin ajetaan ilvestä. Eikä vaihdeta jänikselle. Toisaalta ajokoiran pitää antaa kiinni esim. tiehukalla. Sen pitää luottaa että ukko tietää aina mitä tehdään. Toisaalta miehen pitää osata luottaa koiraansa jossain tilanteessa että mitä nyt tehdään. Vaikka metsässä ei kuljeta ajokoiran kanssa käsi kädessä niin ukko ja koira on tiimi. Tiimi joka rakentuu luottamuksesta toisiinsa ja tiimi joka tekee yhteistyötä sen eteen että saadaan riistaa eräksi. Ajokoira ymmärtää tämän tiimityöskentelyajattelun takuulla omalla koiran tasollaan, tiedän sen koska olen niin paljon ajokoirilla jahdannut. Hyvä ajokoira ei vaan aja menemään vaan se tajuaa miksi sitä tehdään ja mitä ukon pitää tehdä. Tämä heijastuu monessa tosipaikassa. Sitä ei pysty ymmärtämään jos ei ole paljoa koirien kanssa ollut mutta jos ymmärtää koirista niin aika äkkiä kokemuksen karttuessa tajuaa että ajokoirankin kanssa metsästys on tiimityötä. Ylilaaja haku ja sitkeä ajaminen/hukan selvittely on yksi osa luottamusta. Koira luottaa että isäntä kattelee. Gepsi kouluttaa tähän osaksi. Mutta se on nykyaikaa eikä ylilaaja haku ole nykyaikana mitenkään erityisen suuri virhe. Ite olen metsästänyt ajokoirilla ilman tutkaa, piipparien kanssa ja gepsien kanssa. Ennen koirat jäi maastoon ajamaan monesti ja olivat aamulla kotona, mutta se oli niiden osuus yhteistyöstä. Koiran piti ja pitää ajaa niin kauan kunnes isäntä laittaa pelin poikki. Vanhojen tutkien aikaan tämä oli joskus hankalaa, etenkin kun minäkin jahtasin ilman tutkaa ja autoa. Nykyään gepsiaikana koira saadaan kytkettyä ennen yötä 99% tapauksista.

[RiUDE]

[Peura-esari]

[Fighterman]

[Fighterman]

[MikaKy]

En kyllä itse hyväksy, että koira tulee hukalta pois, elukka joko löytyy,koira haetaan tai kutsutaan sieltä. En omaa seisojista kyllä paljonkaan kokemusta, mutta kuka sen tietää tuosta seisojien tiedottamisestakaan että onko riistaverien puutetta vai mitä? Käsittääkseni tätä ominaisuutta ei kuitenkaan opeteta koiralle? Yleensä laika- ja seisojamiehet ylistävät tätä koiransa tapaa ja muut kiroavat.

[Fighterman]

[MikaKy]

En koskaan, mutta en käsittääkseni kyllä niin väittänytkään.

[Fighterman]

[MikaKy]

No olisin tietysti voinut kirjoittaa, että kaikki seisoja ja laikamiehet ylistävät koiransa tapaa tiedottaa, mutta vältän yleistämistä, koska voi olla yksi tuhannesta kyseisessä joukossa, joka ei näin halua koiransa toimivan. Entäs tuo että opetetaanko tiedottaminen vai onko synnynnäistä?