Kauriit nääntyivät nälkään

[eero]

Niinpä jos aloitetaan sydän talvenna kauriille syöttää kauraa,ei me kaun kun henkilähtee.

[olsa]

Hätäruokaa: Kuiva heinä ja porkkanat pitävät nälkiintyneet metsäkauriit hengissä

Tiivistelmä:
Tampereen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Tamminen ja puheenjohtaja Sakari Narkilahti veivät maanantaina heiniä kauriille Tampereen Ruotulan metsään. Alueella ei saa metsästää. Alueella liikkuu kolme kaurislaumaa, joista jokaisessa on 5­10 kaurista. Riistanhoitoyhdistys ryhtyi ruokkimaan kauriita, koska Tampereelta on kahden viikon aikana löytynyt neljä nälkään kuollutta metsäkaurista.

Media: Aamulehti (printed version) , Aamulehti (printed version) (PDF)
Päivämäärä: 22.3.2011
Kirjoittaja: -
Päälähde: toiminnanohjaaja Ilkka Tamminen ja puheenjohtaja Sakari Narkilahti / Tampereen Riisanhoitoyhdistys

[Tupella]

Tampereella ollaan oikealla asialla, kunhan lisäksi huolehditaan talvehtimisrauhasta.
Kauris on muonastrategialtaan lähellä hirveä ja valkohäntäpeuraa, joita asiaa tutkineen saksalaisen professorin mukaan kutsutaan Konzentratselektierer- (konsentroidun ravinnon -kasvissolun sisällön, ei niinkään solunseinämän valikoija, tarkkaan valintaan pystyvä märehtijä). Porot ja kuusipeurat ovat hänen systeemissään "intermediäärisiä", välityyppisiä ravintostrategeja, jotka kykenevät muuttamaan strategiaansa tarkasta valinnasta lähelle toista ääripäätä, karkean kasvisravinnon eli kasvissolun seinämän kulutukseen. Siihen kauris ei oikein pysty, eikä hirvemmekään. Kuiva korsirehu ei anna niille pääruokana paljoakaan. Niitä ei voi totuttaa tulemaan toimeen kuivatulla heinällä kuten nautoja ja lampaita; valkuaisten saantinsa ne ratkaisevat syömällä hiilihydraattipitoisia kasvinosia talvella (nilaa ym) ja pitämällä sen ja ureankierrätyksen (sylki - maksa- sylki) avulla tärkkelystä pilkkovat pieneliönsä etumahoissaan lisääntymiskunnossa. Urea tuo valkuaiseen ne typpiatomit ja synteesistä huolehtivat pötsin pieneliöt. Lämpöenergiansa kauriit, vh-peurat ja hirvet saavat paljolti vararasvoistaan nahan alta ja ruumiinontelon kalvoilta, jos syssymmällä on ehditty kerätä varastoja. Lehtiheinä tai kerput ovat hyviä kauriille talvella, vaikkeivät ne niitä kovin näyttävästi syökään, sillä niissä sentään on rakenteellisia hiilihydraatteja. Kuivista lehdistä ne saa niitä helpohkosti irti.
Telkkarin oddasat- uutisissa oli juuri kuvia Inarin Angelin kauriista, joita ruokittiin näköjään juureksilla ja viljalla. Niissä näkyi karvan leikkautumista, joka yleensä kielii liian vahvasta valkuaisrehusta talvella. Saattaa olla komealla pukinalulla noutaja kohta. Jyvät eivät ole hyväksi talvella; niitä kannattaa käyttää lähinnä vain ruokintaan houkuttimena.

[Aris60]

En pidä minään asiantuntijana riistanruokinnassa. Runsaat viisi vuotta on nyt vasta takana. Pikkuisen kuitenkin olen toistuvuutta huomannut hirvien, peurojen (valkohäntäkauris) ja metsäkauriiden ruokailussa.


Syksyllä riistapelloissa hirvet ja metsäkauriin ovat vakiovieraita. Rehukaali on yksi suosikeista, jotkut riistasekoitukset kelpaavat kanssa. 0,7 ha riistapeltoa syödään noin kuukaudessa pakkasten tultua. Öljyretikka ei kelpaa ollenkaan. Etenkin kauris on hyvin valikoiva. Herne syödään pois jo kukintavaiheessa.

Kauriille ja peuralle alkutalvesta vihannekset omenat, päärynät, viinirypäleet, paleltuneet perunat porkkanat ja varsinkin ruukkuyrtit (vanhaksi menneet kaupoista) kelpaavat hyvin. Vilja ei niinkää vielä kiinnosta. Kiinankaali ja tavallinen kaali kelpaavat vähän huonosti.

Kovilla pakkasilla kelpaavat omenat, paprikat ja erilaiset hedelmät pieniksi pilkottuina . Viljan kulutus nousee viikossa nelinkertaiseksi syksyyn verrattuna. Hyvälaatuinen kuivaheinä tekee myös kauppansa. Tässä vaiheessa läheisistä kuusikoista katoaa myös puolukan ja mustikan varvut. Katajan syöminen on merkki ruuan puutteesta. Kaalia kuluu niillä ruokintapaikoilla missä sitä on saatavilla jatkuvasti. Muuten ei kelpaa.

Kevään korvalla viljan kulutus alkaa vähenemään jyrkästi ja etenkin vanha pehmennyt kaali kelpaa hyvin lumen sulaessa pois päältä. Varvut ja jopa pienet lehtipuiden oksat ja silmut kelpaavat. Kuivaheinä on myös pop.

Ensimmäisten vihreiden tullessa esille vilja ei kelpaa enää lähes ollenkaan. Hedelmistä omena on edelleen suosikki.

Hirvi ei talvella tule enää oikeastaan kun satunnaisesti ruokapaikalle.

Ja kyllä noita huonossa kunnossa olevia kauriita näkyy joka vuosi.Ehkä noin 5% kannasta voi kuolla kovana talvena. Läheiset hakkuut kulkureitillä karkoittaa kauriit täydellisesti muutaman vuoden aktiivisesti toimineelta ruokapaikalta. Samoin eläimien totuttamiseen ruokapaikkaan kuluu 1-2 vuotta. Silloin satunnaiset vierailut muttuvat jokaöisiksi.

Nuo ruokapaikkojen hedelmät kiinnostavat myös supikoiria. Lähes jokaisen suojan aikana saa laittaa jonkunmoisen koiran perään. Kauriskannan kasvu näyttää ainakin nyt lisäävän ketun yleisyyttä alueella. Viime talvi oli hyvä kettusaaliin kohdalta, kuitenkin luultavasti jäljellekkin jäänyt kanta on yksi suurimmista 10 vuoteen ainakin meillä.

Viime kautena kului ruokaa lähes seitsemän tonnia. Nyt ehkä vain nelisen tonnia. Eläimet liikkuvat hyvin vähän kun lunta on näin paljon. Kaikista helpoimmalla pääsee riistapeltojen kanssa. Ei tarvitse kuljetella, palotella ja kantaa niin paljon. Ajokoiraharrastajatkin ovat olleet tyytyväisiä metsäjänikset ovat lisääntyneet samalla aika paljon. Ja ilveksetkin ovat tullee jaolle. Onneksi meillä on koiria jotka ajavat ilvestä. Saavat liikettä säännöllisesti niin vaihtavat maisemaa.

Niin huonoja metsästäjiä kuitenkin olemme, että vain noin viidesosan kannasta saamme saaliiksi. Vaellus naapuriseurojen alueelle taitaa olla isompaa kuin saaliimme. Kanta ei oikeastaan ole kasvanut ollenkaan viime vuosina meillä. Se on noin kauris 30-100ha kohden paikasta riippuen. Tai tietenkin pikkuisissa laumoissa nuo pakkaavat olemaan. Pikkupukkeja saattaa parhainmillaan olla samalla ruokapaikalla reviiripukin lisäksi 2-3 yössä. Kaikkiaan huippuöinä jopa kymmenen eri eläintä on ollut tunnistettavissa. Tulevat kuitenkin vasta tosi pimeässä. Irtioleva koira voi pölläyttää eläimet niin kauas, että ottaa viikon kaksi ennen kun palaavat. Varsinkin jos lunta on enemmän ja hanki on vähäkin kovettunut pinnasta.

[Tupella]

Aris esitti hyvän esimerkin siitä, miten monipuolista kauriin ruokinnan olisi oltava. Juuresten ym. pilkkominen vie aikansa, mutta on välttämätöntä. Ei ne Metzä- Wohlat mitään jäänmurtajia ole.

[WTD]

[olsa]

[timpa]

itellä tuntu että porkkanat ei kelvannu alkuunkaan misään ikään tosin tämä oli vain ennen kunnon kinoksia vaan nyt kun ruokaa on tosi niukalla niin kuiva heinä on tehnyt kauppaansa joten ainakin joku malli kelpaa.
Kuinka kauan kannattaa ruokkia elukoita ? oiskos nyrkkisäntönä tuo lumien sulaamiseen asti?
_________________
perämeren jatkari RY.

[Forest]

[Reporetku]

Ei sen kauriin ruokinnan nyt ihan noin monipuolista ja vaikeaa tarvitse olla, kuin mitä Aris esitti. Yksinkertainen ja toimiva tapa on viedä säilörehupaali pellolle, jossa kauriit alkutalven aikana käyvät kaivamassa ruokaa. Muovi ympäriltä pois, päälle voi jättää muovia katoksi. Siitä riittää syötävää pikkuporukalle hyvin koko talveksi.
Kokemuksen mukaan kauriit kuitenkin samaan aikaan koko ajan syövät myös luonnonravintoa, lähinnä varpuja.

Parempi myös, että näitä ruokintapisteitä ripoteltaisiin melko tiheästi, vaikka kaikkiin ei tulijoitakaan riittäisi. Silloin niillä on siirtymispaikkoja, jos ja kun peto vakiruokapaikan jossain vaiheessa löytää.
_________________
Käytännöllisyys on kauneutta

[LG1]